Kalliolla

Taipalsaaren Kirkonkylä

Kirkonkylän matkailukohteet

Taipalsaaren Kirkko

Taipalsaaren puukirkko valmistui vuonna 1754. Suunnittelija on mahdollisesti sortavalalainen Eskil Collanus, joka oli aiemmin korjannut Lappeen keskeneräisen kirkon. Kellotapuli rakennettiin vuonna 1750. Alunperin liian pieneksi rakennettua kirkkoa on laajennettu 1840-luvulla. Muutos- ja korjaustöitä on tehty useaan otteeseen vuosien saatossa. Taipalsaaren kirkko sai nykyisen ulkoasunsa korkeine ikkunoineen 1900-luvun alussa, jolloin myös Karl Hård af Segerstad suunnitteli nykyisinkin käytössä olevan alttarirakennelman.

Sodan melskeissä

Nykyään Taipalsaaren kirkossa ei ole alttaritaulua, vaan sen paikalla on kullattu risti ja teksti: Katso, Jumalan karitsa. Aiemmin Taipalsaaren kirkossa on ollut alttaritaulu, joka kuitenkin poistettiin paikaltaan ja siirrettiin 1890-luvulla Viipurin lääninmuseoon. Sotien jälkeen alttaritaulusta ja muista kirkosta poistetuista taide-esineistä ei ole saatu tietoa.

Sisällissodan aikana Taipalsaaren kirkko pelastui täpärästi tulipalolta, mikä on koitunut useiden puisten kirkkojen kohtaloksi. Punaiset yrittivät polttaa kirkon ennen Lappeenrannan suuntaan vetäytymistään huhtikuussa 1918. Vain 15-vuotiaan Eino Juntusen nopea toiminta pelasti kirkon, jonka räjäyttämiseksi punaiset olivat jättäneet sytykkeiden viereen tykinammuksia.

 

Kotiseututalo Röytty

Taipalsaaren kirkon vieressä sijaitseva kotiseututalo Röytty on vanha sotilasvirkatalo ja kestikievari. Nykyään Röytty toimii aittoineen ja talleineen museona.

Röytyn talo on rakennettu tiedettävästi 1600-luvun lopulla Taipalsaaren, Savitaipaleen ja Joutsenon miesten voimin. Röytyn talosta ensimmäinen maininta sotilasvirkatalona on peräisin  vuodelta 1680. Sotilasvirkatalolaitos perustettiin 1600-luvun lopussa Ruotsi-Suomen ruotuväkiarmeijan perustamisen yhteydessä. 1700-luvun alussa Röytty esiintyi maakirjassa kestikievarina. Sijainti jo keskiajalta periytyvän jäätien sekä vesi- ja maaliikenteen solmukohdassa toi asiakkaita Röytyn kestikievariin, jossa hoidettiin niin matkustavaiset kuin hevosetkin. Vuonna 1886 Röytystä lähti liikkeelle 100 kyyditystä.

1930-luvulla suuri osa Suomen kievareista siirtyi historiaan ja Röytyssäkin toiminta lopetettiin vuonna 1937. Tila siirtyi Taipalsaaren kunnalle vuonna 1988 ja kesällä 1996 Kotiseututalo Röytty näyttelyineen avattiin yleisölle.

 

Taipalsaaren kunnantalo

Taipalsaaren kunntantalo on valmistunut vuonna 1989. Rakennuksen on suunnitellut lappeenrantalainen Arkkitehtitoimisto Riitta ja Kari Ojala. Suunnittelussa vaikutteita on otettu taipalsaarelaisesta tervahöyryperinteestä, mikä näkyy rakennuksen muodoissa ja materiaalivalinnoissa. Myös kokoushuoneiden nimet, kuten Ruorisilta, Keulahytti ja Messi, vievät ajatukset Saimaan aalloille.

 

Seurojentalo Väinölä

Yli satavuotisen historiansa aikana seurojentalo Väinölässä on vietetty lukemattomia häitä, hautajaisia ja iltamia, tanssittu, näytelty ja katsottu elokuvia. Talon ensimmäinen omistaja oli lukkari Erikson, jonka kuoltua leski möi talon Taipalsaaren Nuorisoseuralle vuonna 1901. Vuosien saatossa talo vaihtoi omistajaa useaan kertaan ja koki monia remontteja sekä laajennuksia.

1930-luvulla Väinölä oli Taipalsaaren Suojeluskunnan omistuksessa. Vuoden 1939 liikekannallepanon yhteydessä Taipalsaaren miehet lähtivät Suojeluskunnan talolta sotaan. Jatkosodan aikana Väinölä oli puolustusvoimien käytössä. Kun suojeluskunnat lopetettiin sodan jälkeen, siirtyi talo Taipalsaaren kunnan omistukseen.

1970-luvun lopulla rappeutumaan päässyt Väinölä kunnostettiin ja laajennettiin monitoimitilaksi. Viimeisimmän suuren remontin Väinölä koki 2000-luvun alussa, jolloin sisätilat kunnostettiin ja talo sai terassin Saimaan puoleiselle sivulle. Vanhassa seurojentalo Väinölässä tanssitaan edelleen häitä, urheillaan ja pidetään Nuorisoseuran ja muiden paikallisten yhdistysten tapahtumia.