1. Pumppulaitos

Kanava ja pumppuasema

Vehkataipaleen kanava ja pumppaamo on rakennettu vuonna 1936, ja rakentamiseen meni vain hieman yli puoli vuotta. Kanavan ja pumppuaseman maansiirtotyöt ja ruoppaukset käsittivät kaikkiaan 65 000 kuutiometriä. Töitä tehtiin 400 miehen voimin kolmessa vuorossa. Vehkataipaleen pumppaamo on rakennettu turvaamaan raakaveden laatu Kaukaan tehtaille ja parantamaan Pien-Saimaan vedenlaatua. Kanava toimii myös oikoreittinä pienveneille Saimaan vesistöjen välillä käsikäyttöisen sulun avulla.

Rakennustöissä olleet imatralainen Viljam Luukkonen ja taipalsaarelainen Erkki Loisa kuvailivat rakennushommaa rankaksi, mutta ikimuistoiseksi. "Töitä painettiin urakalla ja kilpatahtiin. Parhaat hevosmiehet ajoivat jopa 120 kuormaa päivässä. Itse ajelin noin 80 kuormaa päivässä eli kymmenen kuormaa tunnissa", Puumalassa syntynyt Luukkonen muisteli. (Lehtileike 28.7.1986).

Kuva: Vehkataipaleen pumppaamon rakennus 2025.

Vehkataipaleen kanavan rakentamista suunniteltiin perusteellisesti jo 1927. Tuolloin kanavaa perusteltiin laivaliikenteen tarpeilla ja suunnitelmia tehtiin myös puutavaran uiton tarpeisiin levennetyllä kanavalla. ¹⁰

Kuva: Artikkeli laivareitistä - Suomen Kuvalehti 29.10.1927.

Kanavahankkeen tarpeellisuus

Vehkataipaleen kanavahanke ei edennyt mutta v. 1929 Tullisalmen matala ja hyvin kivinen ja vain lähinnä pienveneille kelvollinen vesireitti ruopattiin, kun valtio rahoitti Tullisalmen syventämisen.⁴⁷ 

Osin Vehkataipaleen kanavan kaivutyö on leikannut paikalla ollutta Munkinmäki nimistä paikkaa. Paikan nimihistoriasta ei ole tietoa.  

Nykyinen kanava tuli välttämättömäksi rakentaa v. 1936, ei enää laivaliikenteen tarpeisiin vaan puhtaan veden pumppaamiseksi Lappeenrannan edustan vedenlaatua parantamaan, kuten eräässä aikalaiskertomuksessa kerrotaan:  

“Siihen rikka jää mihin kuorma kaatuu, sanotaan. Ja Kaukaan sekä Lauritsalan rannoille on viimeisen puolen vuosisadan kuluessa niin monta kuormaa kaadettu ja jälleen maailmalle lähtemään laitettu sekä siksi monta saha-, faneeri ja paperipuupölkkyä pyöritelty, että luulisi tuon kahdentoista ja puolentuhannen hehtaarin laajuisen vesialtaan oikeastaan olevan törkyisemmänkin kuin mitä se onkaan. Mutta nyt nämä vähätkin roskat lakaistaan 2 milj. minuuttilitran vesivirralla pois avarammille aloille. Menkööt mihin osaavat: Vuoksen kautta Laatokkaan taikka kanavan kautta mereen.”¹¹ 

Edellinen lainaus on vain eräs kuvaus tuon aikaisesta teollisuuden päästöjen aiheuttamasta vedenlaadun heikentymisen tilasta, ja Lappeenrannan edustan vedenlaadun parantamiseksi tehdystä veden vaihtuvuuden lisäämisestä. Kalojen makuhaitat ja kalojen kaikkoaminen teollisuuden lähivesiltä oli myös aikalaisille tuttua.  

Nykyisin Vehkataipaleen pumppaamo pumppaa vettä 40m3 sekunnissa. ¹² 

Kuva: Vehkataipaleen pumppuasema 30-luvulta. Jallinoja, valokuvaaja, 1930–1939. Lappeenrannan museot.

Kuva: Pumppuaseman vieressä on nähtävillä kaksi vanhaa pumppua (1936-2018) sekä pumppuaseman muistomerkki, joka on pystytetty kanavan ja aseman 50-vuotisjuhlan kunniaksi 27.7.1986. Laatassa on teksti: Saimaa on tuhansia vuosia taannut elämän näille seuduille. Tapahtukoon niin myös tulevaisuudessa. Valokuva Lappeenrannan museot: Makkonen Päivi: 2024.

Kuva: Suomessa luonnonsuojelulaki astui voimaan vuonna 1924 ja tuolloin suojeltiin mm saimaannorppa ja kalasääski. (Kansan kuvalehti 15.7.1932, Rolf Palmgrenin, tasavallan luonnonsuojeluvalvojan kirjoitus) 

Mielenkiintoista lisätietoa Vehkataipaleen pumppulaitoksesta löytyy Valo ja Voima lehden ”Vesikysymys Kaukaan tehtailla Lauritsalassa” -artikkelista vuodelta 1946.¹²