Taipalsaari – Parasta elämää!

Taipalsaaren kunnanvaltuusto hyväksyi alkuvuodesta kuntastrategiamme vuosille 2022–2025. Strategian ”synnytys” oli monivaiheinen ja useamman kuukauden prosessi, joka sisälsi kuntalaiskyselyn, monia palavereita, useampia valtuustoseminaareja ja ennakoivaa analyysia jne. Strategiavalmistelut keskeisin työ on tiivistää ja karsia laajasta materiaalista ja toiveista meille sopiva tiivistys kuntaorganisaation tahtotilasta.

Kuntastrategia itsessään tiivistyy sen visiossa. Visiohan on se tulevaisuuden olotila, johon strategialla pyritään ja jota tavoitellaan. Strategia voi olla ilman visiotakin, mutta hyvällä visiolla on parhaimmillaan innostava ja keskustelua herättävä vaikutus. Se innostaa organisaatiota toimimaan ja arvioimaan toimintansa vaikutuksia.

Visioksi oli tarjolla useampi hyvä vaihtoehto. Valtuusto päätyi valinnassaan tiivistettyyn ajatukseen; Taipalsaari – Parasta elämää. Itse pidän visiotamme varsin onnistuneena. Se sisältää hienon ja innostavan ajatuksen ja tavoitteen organisaatiolle. Vain kaksi sanaa, jotka kuitenkin merkitsevät paljon ja jokaiselle jotakin! Tämä teema on iätön, ja sille aina tilausta.

Tärkeintä ei ole se, että strategia on tehty ja hyväksytty, vaan sen saaminen elämään organisaatiossa ja ihmisten mielissä. Ja saada ihmiset toimimaan vision mukaisen päämäärän eteen. Sen lisäksi strategia on hyvä saada tiedoksi ja eläväksi kuntalaisille.

Tämä verkkolehti on osa tätä strategiamme eläväksi tekemistä ja sen teemojen esille tuomista. Julkaisu rakentuu vision ja arvojemme mukaisille teemoille.

Taipalsaarella on kaikki edellytykset olla jokaiselle se asuin- tai vierailupaikka, jossa ihminen voi todeta vaikka hiljaa mielessään, että ”tämä on sitä Parasta Elämää!”.   

Kari Kuuramaa
kunnanjohtaja

Taipalsaari-räp: Kunnan uusi strategia räppinä

Kunnanvaltuuston puheenjohtajalle, Heikki Niivalle, Taipalsaari on koti - sen monissa merkityksissään

Taipalsaarelaislähtöinen Heikki Niiva on pitänyt Taipalsaarta aina mukavana asuinpaikkana. Kaupalliset opinnot ja ura ovat kuljettaneet Niivaa myös muualla. Niiva on toiminut mm. Suomen kartonkitehtaiden vientimyyjänä, Moskovan edustajana ja myyntipäällikkönä. Hän paluumuutti Taipalsaarelle 1990-luvulla perheensä kanssa ja päätyi jatkamaan perheyrityksen eli K-Market Niivan pyörittämistä.

Parasta elämää

Maalaispojalle paluu pikkukunnan rauhaan on ollut positiivinen elämänmuutos kaupunkielämän jälkeen. Niivalle Taipalsaari merkitsee mm. turvallista ja puhdasta elinympäristöä, välitöntä Saimaan läheisyyttä, sekä kaunista järviluontoa. Lisäksi Niiva pitää Taipalsaaren vahvuutena maakuntakeskuksen ja sen palveluiden läheisyyttä. Niivasta on hienoa myös, että Taipalsaari suunnittelee lähtevänsä toteuttamaan UNICEFIN lapsiystävällinen kunta -mallia.

Taipalsaari-henki

Niiva näkee, että Taipalsaari-henki, kuten muutkin arvot voivat tarkoittaa monia asioita ja hyvä niin. Niivasta ydinideana on hyväntahtoinen yhteen hiileen puhaltaminen, kannustava ilmapiiri ja empaattisuus toisia kohtaan. Hän toivoo, että yhteistyö eri toimijoiden välillä kehittyisi entisestään.

Taipalsaarelainen kyläyhteisö on Niivasta kotoisa. Pienessä kunnassa on ollut helppoa ja turvallista kasvattaa lapsia. Muutto kotikuntaan oli myös arvovalinta, joka mahdollisti osaltaan tiiviin läsnäolon lasten kanssa.

Turvallisuus

Niivasta Taipalsaari on ennen kaikkea turvallinen asuinpaikka. Hän ei menettäisi yöuniaan, vaikka ulko-ovi jäisi lukitsematta.

Vapaa-aikana liikunta ja ulkoilu ovat lähellä Niivan sydäntä. Hän on pelannut pitkään jääkiekkoa naapurikunta Savitaipaleella, jossa on jäähalli. Erityisesti hän nauttii kuitenkin luonnossa liikkumisesta. Hänestä onkin hienoa, kun metsän syleilyyn pääsee oikeastaan heti kotiovelta. Metsissä ja upeissa Saimaan saaristomaisemissa hän lataa mielellään akkujaan.

Rohkeus

Niivasta rohkeus on tärkeä elinvoiman ylläpitäjä ja mahdollistaja. Uskallus ensinnäkin ilmaista rohkeita ideoita saati tarttua niihin vaatii myös mm. hyväntahtoista yhteishenkeä. Hänestä idean tuomitsemisen ja kannattamisen väliin jää usein vain veteen piirretty viiva. Niivasta olisikin hyvä, jos annettaisiin enemmän tilaa mahdollisuuksille, sillä pahimmillaan hyvät ideat ammutaan alas ja jätetään toteuttamatta.

Taipalsaari on ollut 1960-luvulta lähtien muuttovoittoinen. Tuolloin rakennettu B-mielisairaala toi kuntaan töitä ja asukkaita. Muuttovoittoisuus pysähtyi 2000- luvulla ja kääntyi pikkuhiljaa toiseen suuntaan. Jotta kunnan visio voisi toteutua, tarvitaan myös uusia toimia ja erilaisten asumistarpeiden tarkastelua.

Tulevaisuudelta Niiva odottaa mm. pienimuotoisen alakoulun rakentamista Saimaanharjulle. Hänen mielestään koulu palvelisi jo alueella asuvia perheitä sekä houkuttelisi lisää asukkaita. Muuten Niivasta peruspalvelut ovat kunnossa ja toimivat hyvin Taipalsaarella. Elinvoimaisuus vaatii kuitenkin talouden tasapainoa ja kasvua.

Visiona on siis ennen kaikkea muuttovoittoinen kunta, jossa jokaisella on mahdollisuus elää parasta elämää. Sen toteutuminen vaatii päätöksiä - kuntalaisten parhaaksi.

Kirjoittaja: Elina Niemeläinen

Taipalsaari on kuin Disney-elokuvista

Olen, Kateryna Lifyrenko, opettaja ja tapahtumatuottaja Ukrainasta. Olen työskennellyt tapahtumatuotannon parissa ennen Suomeen tuloa ja viime vuosina tiimini on järjestänyt mm. erilaisia teemajuhlia ja syntymäpäiväjuhlia.

Nyt asun väliaikaisesti Taipalsaarella ja olen osa kunnan elinvoimatiimiä valmistavan luokan ohjaajan tehtävän ohessa. Roolinimeni hiljattain perustetussa kunnan työntekijöistä koostuvassa kuntamarkkinointiryhmässä on Parasta elämää –luotsi.

Taipalsaari on minulle kuin Disney-elokuvista. Riittää, että astut ulos ja ympärillä on kaunista luontoa, järvimaisemaa sekä lintujen laulua. Tuntuu, että elän keskellä luontoa. Ja miten raikas ilma täällä on. Ulkona tuoksuu metsälle, männyille ja vihreälle ruoholle. Juuri nyt tuoksuu keväältä.

Tykkään ajaa pyörällä järvelle ja vain seistä rannalla, kerätä energiaa ja katsella luonnon elämää. Noina hetkinä on helppo inspiroitua uusista projekteista. Esteettinen ilo on läsnä kaikkialla. Joka päivä ajattelen, kuinka onnellisia ihmiset ovat, jotka ovat syntyneet ja asuvat täällä.

Työskentelemme kunnan elinvoimatiimin kanssa sen eteen, että elämä Taipalsaarella olisi entistäkin mielenkiintoisempaa jokaiselle asukkaalle ja vierailijalle. Olen varma, että saavutamme tämän tavoitteen askel askeleelta.

Kutilan kanavahankkeen projektiluotsi Jukka Hasu suhtautuu työhönsä intohimolla ja toivoo avointa keskustelua aiheesta

Imatralta kotoisin oleva Jukka Hasu on paluumuuttanut hiljattain perheensä kanssa Etelä-Karjalaan muualla kierreltyään. Hasu aloitti työnsä Taipalsaarella tammikuussa 2022. Hän on kerryttänyt vahvaa hankeosaamista viimeisen kuuden vuoden aikana ollessaan mukana niin kansainvälisissä EU-hankkeissa kuin kotimaisissa hankkeissa.

Suhde Taipalsaareen

Hasu on viettänyt pienestä pitäen paljon aikaa Taipalsaarella Suur-Saimaan puolella veneillen. Hänelle etenkin Kyläniemen alue on tuttua ja hän näkee, että sitä kannattaisi tuoda esille laajemminkin. Hasu ihailee mm. Taipalsaaren runsasta vesistöpinta-alaa ja alueelle tyypillisiä hiekkaharjuja. Jo pelkästään luonto tarjoaa tekemistä ympäri vuoden. Hän pitää niin Taipalsaaren kuin koko Etelä-Karjalan maakunnan vahvuuksina monipuolista maastoa ja kaunista luontoa. Tämä olikin tärkeä tekijä paluumuuttopäätöstä tehtäessä.

Työ projektiluotsina

Kutilan kanavahankkeen projektiluotsina Hasu toimii Taipalsaaren ja Lappeenrannan yhteistyöryhmän alaisuudessa. Yhteistyöverkostoon kuuluvat ohjausryhmä, laajempi seurantaryhmä, ELY-keskus ja erinäisiä asiantuntijakonsultteja. Hasun tehtävänä on kanavahankkeen toteutumisen edistäminen mahdollisimman pitkälle suunnittelun ja rahoituksen osalta. Hän toimii yhteyshenkilönä maa- ja vesialueiden omistajien, alueen kesäasukkaiden sekä paikallisten asukkaiden suuntaan.

Kutilan kanavahankkeeseen liittyvää suunnittelua ja valmistelua on tehty paljon jo ennen Hasun mukaantuloa, mutta hanke on laaja ja tehtävää on sitäkin enemmän jäljellä. Tällä hetkellä käsittelyssä ovat lupa-asiat ja maanhankinnat. Hasun tehtävänä on lisäksi tiedottamisen tehostaminen ja asioiden selvittäminen viranhaltijoilta sekä asiantuntijoilta. Tavoitteena on tuottaa hyvää ja varmistettua tietoa sekä viestiä siitä entistä avoimemmin.

Seuraavaksi Hasu on jättämässä vesilupaa aluehallintovirastoon. Ely-keskus puolestaan valmistelee lupa- ja suunnitteluasioita tien sekä sillan osalta. Hankekokonaisuuteen liittyy myös pumppaamoita, virtausaukkoja ja näiden myötä Pien-Saimaan laadun parantamista.

Suunnitteluvaiheen ja rahoituskuvioiden varmistumisen jälkeen seuraava vaihe olisi rakentaminen, johon voi kulua kaksi-kolme vuotta. Mikäli lupien ja rahoituksen osalta päästään eteenpäin, kanava voisi olla valmis aikaisintaan 2026–2027.

Luontonäkökulma

On olemassa hyviä referenssejä ja tutkimustietoa siitä, miten vedenlaatua voitaisiin parantaa kanavan avulla. Hankkeen reunaehtona on, että minkään vesistö tila ei saisi edes hetkellisesti heikentyä, joten valittavien toimenpiteiden on oltava hallittavissa ja seurattavissa.

Koska vedenlaatu ei saa heikentyä edes väliaikaisesti, virtaus Suur-Saimaalle estettäisiin sulkuporteilla. Pien- Saimaan vettä ei saa kulkeutua Suur-Saimaan puolelle, mutta sen sijaan Suur-Saimaan puolelta vettä voi virrata Pien-Saimaalle. Vesi valuu Lappeenrannan kautta Vuokseen, joten suurempia vedenpinnan muutoksia kanava ei aiheuta. Edellisillä pumppaamoratkaisuilla ei ole ollut vaikutusta vedenkorkeuteen.

Referenssejä

Kimolan kanava on viimeisin Kutilan kanava – hanketta vastaava esimerkkiprojekti. Kimolan kanava on rakennettu vanhaan uittotunneliin. Lisäksi Vääksyssä vastaavana referenssinä on Vääksyn kanava. Sisävesikanavia on runsaasti muuallakin Vuoksen vesistössä, Päijänteellä ja Vesijärvellä. Sisävesikanavista ei ole juuri ollut huonoa sanottavaa verrattuna muihin liikenneväyliin.

Hasu on tehnyt aikaisemmin kehittämistyötä mm. rahtiliikenteen parissa. Enemmän liikenteeseen liittyvää haittaa aiheutuu moottoritien ja junaradan vieressä asuville. Vesiväylän vierustalla asuvat ja mökkeilevät ovat enemmänkin huomioineet, kuinka hiljaista rahtilaivaliikenne on.

Hasu kertoo, että Vääksyn kunta on ollut ennen kanavaa melkoisen uinuva. Se on saanut paljon uutta elinvoimaa kanavan myötä 2000-luvun puolella ja kyläyhteisökin elää aivan uutta elämää. Ihmisiä muuttaa Vääksyyn Lahden seudulta rauhallisemman elämän perässä, sillä siellä on tarvittavat palvelut ja sieltä pääsee tarvittaessa nopeasti Lahteen.

Hasu pohtii, että vastaavasti voisi käydä Taipalsaarellakin. Maakuntakeskus Lappeenranta on vieressä, upea luonto ympärillä ja paljon koettavaa. Hän kuitenkin ajattelee elinvoiman kasvattamista alueellisena tiimityönä. Jotta Taipalsaari voi hyvin, myös maakuntakeskuksen tulee voida hyvin. Hasu näkee, että menestyvän maakuntakeskuksen myötä Taipalsaari ja sen muut reunakunnat pystyvät olemaan elinvoimaisia.

Kutilan kanavan tulevaisuuskuva

Hasun visio valmiista Kutilan kanavasta on seuraavanlainen:

– Kutilan kanava on solmukohta, vetovoimakohde ja nähtävyys, jota niin kotimaiset kuin ulkomaisetkin matkailijat tulevat katsomaan. Kanava tarjoaa uutta nähtävää ja koettavaa niin kuntalaisille kuin vapaa-ajanasukkaille ja vierailijoillekin.

– Kanava tuo elinvoimaa niin Taipalsaarelle kuin koko alueelle. Kanava Yhdistää Pien- ja Suur-Saimaan tuoden tullessaan veneilijöitä, polkupyöräilijöitä, karavaanareita sekä erilaisia palveluita, kuten kahvilan, kioskin, terassin ja tankkausmahdollisuuden. Paikalliset yrittäjät tarjoavat mm. matkailupalveluita sekä niihin liittyviä tuki- ja elämyspalveluita.

– Kutilan kanava on maantieteellinen käyntikohde erityisesti veneilijöille. Kanava lyhentää Puumalan ja Lappeenrannan välimatkaa merkittävästi (16 km), sillä kanavan myötä veneilijöiden ei tarvitse kiertää Kaukaan edustalta. Kanava-alueella on nopeusrajoitus, mutta vastaavasti rajoituksia on tällä hetkellä mm. Kaukaan edustalla pitkän matkaa. Myös matka esim. Ruokolahdelle lyhenee.

– Kutilan kanava parantaa ympäristön tilaa.

Avointa keskustelua ja tiedonvaihtoa

Hankkeeseen kuuluu myös infran rakentaminen, joten keskustelu paikallisten ja yrittäjien kanssa on avainasemassa. On pohdittava millaista palvelua kanavan ympärille kannattaisi rakentaa.

Maamiesseurat järjestivät aiheeseen liittyvän infotilaisuuden 17.3.2022 ja Taipalsaaren yrittäjät ideointitilaisuuden 24.3. Aiemmat tilaisuudet eivät ole oikein tavoittaneet kesäasukkaita ja korona on vaikuttanut fyysisten tilaisuuksien järjestämismahdollisuuksiin. Tulevana kesänä on tarkoitus pitää kesäasukkaiden kuulemistilaisuus. Kaikenlaisia ideoita, kysymyksiä ja kritiikkiä otetaan mielellään vastaan nyt, kun suunnittelu on yleisvaiheessa. Jonkin verran yhteydenottoja onkin jo tullut. Hasu on ainakin vuoden loppuun asti tehtävässään sitäkin varten, että hän voi ottaa selvää asioista ja keskustella ihmisten kanssa aiheeseen liittyvistä asioista.

Hasu toivoo hankkeen pysyvän käynnissä ja toivoo, että erilaisista haasteista ja näkemyseroista päästään keskustelemalla eteenpäin. Hasu arvostaa paikallistuntemusta ja kuulee mielellään erilaisia näkemyksiä, sillä suunnittelijoilla tai hänellä ei ole tässä vaiheessa kaikkea olemassa olevaa tietoa. Hän myös toivoo, että katse kohdistettaisiin tulevaisuuteen, sillä tilanteet ja ajat muuttuvat ja syyt kanavan rakentamisellekin ovat päivittyneet.

Kirjoittaja: Elina Niemeläinen