Rohkeus

Rohkeasti uusiin haasteisiin tarttuen ja myös erilaisuutta kunnioittaen. Olemme luovia ja kokeilemme uusia kestävää kehitystä tukevia toimintamalleja - hyviä perinteitä unohtamatta. Kannustamme uudistumaan ja kouluttautumaan. Hyödynnämme uusinta teknologiaa. Kannamme vastuumme ja kannustamme jokaista vastuun ottamiseen.

Taipaleen seurakunnan Talentit ja Pikkutalentit

Taipaleen seurakunnalle myönnettiin Kirkkohallitukselta tukea kokeilutoimintaan. Taipaleen seurakunnan kokeilu on paketoitu kahteen eri ikäisille suunnattuun pakettiin, jotka yhdessä muodostavat kokonaisuuden, jonka osia tai jopa koko kokonaisuutta voi jatkossa hyödyntää myös valtakunnallisesti muissa seurakunnissa. Nuorille 15-23 -vuotiaille on kehitetty Taipaleen Talentit -vapaaehtoistoiminnan koulutus, jota toteutetaan nuorille kuluvan vuoden aikana pienissä osissa. Nuori saa todistuksen, kun on suorittanut koulutuksen kokonaan. Suoritus on tällöin myös mahdollista hyväksi lukea Savitaipaleen lukiossa yhtenä opintokurssina. Koulutuksessa pääsee löytämään omia talenttejaan, mutta myös tutustumaan erilaisiin vapaaehtoistoiminnan muotoihin. Pikku Talentit -kerhot on suunnattu 7-14 -vuotiaille. Kokeilumme ydinsanoja ovat vapaaehtoistoiminta, syrjäytymisen ja yksinäisyyden ehkäisy sekä yhteistyö.

Nuorten omia vahvuuksia ja oppimista edistetään

Ajatuksena on, että Taipaleen seurakunnan vapaaehtoistoimintaa esitellään ja nuoret pääsevät myös kokeilemaan erilaisia vapaaehtoistehtäviä. Syrjäytymisen ja yksinäisyyden ehkäisemiseksi pyritään auttamaan jokaista nuorta löytämään omia jo olemassa olevia talentteja eli taitojaan mutta mahdollistetaan myös uusien taitojen oppiminen muun muassa videoiden tekemisen kautta. Yhteistyössä toimitaan alueen eri toimijoiden, esimerkiksi Eksoten ja paikallisten hoivayksiköiden kanssa. Nuorten kuvaamien videohartauksien ja -tervehdysten kautta nuoret pääsevät tekemään jotain merkityksellistä ja ilahduttamaan kotona tai hoivapaikoissa asuvia yksinäisiä ihmisiä. Samalla myös sukupolvien ketjun toivotaan vahvistuvan.

Tällä hetkellä Taipaleen seurakunnassa kootaan Pikku Talenteille kerhomateriaalipakettia, jota päästään kokeilemaan syksyllä varhaisnuorisotyön kerhossa. Jo alkukesän aikana on mahdollista päästä osallistumaan Sankarit -leirille, joten kannattaa seurata seurakunnan nuorisotyön sekä vapaaehtoistoiminnan ilmoittelua aiheesta Taipaleen seurakunnan nettisivuilla sekä seurakunnan muissa somekanavissa kuten Facebookissa: Taipaleen seurakunta ja Instagramissa: taipaleen_seurakuntanuoret ja diakoniataipale.

Kirjoittaja: Maria Karhu-Parkkonen, diakoni, Taipaleen seurakunta

Esikouluoppilaiden projektit palkittiin kansallisessa StarT-kisassa

LUMA-keskus Suomi on järjestänyt luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian monialaista projektioppimista, oppimisen iloa ja ideoiden jakamista tukevaa, yhteisöllistä StarT-ohjelmaa vuodesta 2016 alkaen. Osana StarT-ohjelmaa järjestetään kansainvälinen ja kansallinen StarT-kilpailu, jonka kansallisesti ansioituneimmat lasten ja nuorten projektityöt sekä yhteisöjen hyvät opetuskäytänteet on nyt valittu.

Tuulihattututkimuksia ja kestävää kehitystä, Taipalsaaren kirkonkylän esioppilaat

Kansallisten parhaiden projektien joukossa palkittiin Sanna Kolhosen ja Kirsi Rehusen ohjaama lasten kysymyksistä alkanut projekti: Tuulihattututkimuksia ja kestävää kehitystä.

Tuulihattututkimukset ja kestävää kehitystä on monialainen ja yhteisöllinen projekti, jossa lasten ajatukset ohjaavat tutkimusten suuntaa. Tutkimuksissa selvitettiin muun muassa, mitä ilma on ja mitkä asiat maatuvat. Tuulen käyttömahdollisuuksia testailtiin itse rakennetuilla ilmapalloautoilla.

HUOMIO HUOMIO NORPPA NÄKYVISSÄ! Saimaanharjun päiväkoti Satulaiva

Kolmen varhaiskasvatuksen ryhmän yhteistyönä päiväkoti Satulaivassa toteuttama projekti palkittiin yhtenä parhaista käytänteistä- tavoista toteuttaa tiedekasvatusta. Lapset oppivat monilukutaitoa, saivat tietoa kotikunnasta, oppivat esittelemään projektiaan ja havainnoivat kuinka norppaa pääsee kivelle ja sieltä pois-eli kitkan vaikutusta norpan elämässä.

Perinteinen yleisöäänestys yleisön suosikeista järjestetään kilpailutöiden videoiden perusteella toukokuun aikana. Yleisöäänestyksessä jokainen voi videoiden perusteella käydä valitsemassa mielestään parhaat StarT-kilpailutyöt. Yleisöäänestyksen voittajat julkistetaan kesäkuussa StarT Gaalassa!

Juhannuksen jälkeisellä viikolla saapui lapsiperheen muuttokuorma Raisiosta Taipalsaarelle

Sopiva talo oli löytynyt muutamaa kuukautta aiemmin. Taloa oli etsitty koko Etelä-Karjalan alueelta ja Taipalsaaren talo osoittautui sijaintinsa ja ominaisuuksiensa puolesta parhaalta. Esikouluikäisen Sallan koulumatkan ja äiti Niinan työmatkan pituus olivat viime kädessä kuitenkin ratkaisevat tekijät, kun talo Taipalsaarelta hankittiin. Etenkin kun isä Matin etätyö antoi mahdollisuuden työskennellä missä päin Suomea tahansa. Varsinais-Suomen vaihtuminen Etelä-Karjalaan toi sukulaiset ja mökillä olemisen lähemmäksi.

Päiväkodin vaihtaminen onnistui hienosti

Päiväkodin vaihtuminen esikouluun toiselle puolelle Suomea oli Sallasta jännittävää mutta hauskaa. Jo ennen muuttoa hän pääsi tutustumaan kouluun ja esiopetuksen tiloihin rehtori Nina Pakarisen johdolla. Elokuussa ennen virallisen esiopetuksen alkua oli mukavaa, että varhaiskasvatus oli hoidettu koululla, esiopetuksen tiloissa, jolloin pienemmällä ryhmällä pääsi tutustumaan paikkaan eikä enää tarvinnut mennä päiväkotiin.

Esiopetuksen järjestäminen koulun yhteydessä tuo hienosti tutuksi koulun tilat, toimintatavat. Esiopetuksen kaksi ryhmää, Satakieli ja Kuhankeittäjä, toimivat kiinteästi yhdessä Sannan ja Kirsin johdolla, vaikka fyysisesti tilat ovat osittain erilliset. Salla viihtyy esikoulussa hyvin ja päivät ystävien Saagan, Amadean ja Veeran kanssa menevät nopeasti. Tämä ilahduttaa myös vanhempia sillä ystävien jääminen entiselle asuinpaikkakunnalle oli suuri harmin aihe.

Saimaa äärellä asuminen on ihanaa

Taipalsaarella asutun vajaan vuoden aikana perhe on löytänyt hyviä paikallisia yrittäjiä, joiden palveluihin ovat olleet tyytyväisiä. Julkisen puolen palvelutkin ovat toimineet moitteettomasti. Muutto suuremmasta kaupungista pienempään kuntaan ei kuitenkaan ole heikentänyt palveluja. Enemmän kyse on palvelujen löytymisen, vaihtoehtojen haasteesta.

Taipalsaarella asuminen on ihanaa, sanovat molemmat vanhemmat. Asuminen Saimaan äärellä tuo elämään uuden elementin kaikkiin vuodenaikoihin, etenkin kun Saimaan näkee päivittäin. Hiljaisuus oli myös sellainen joka havahdutti, kun muutti tänne, ei enää jatkuvaa liikenteen ääntä.

Vuoden mittaan perhe on tutustunut lähialueeseen, suosikiksi on noussut Pappilanniemen laavu, jonne on tehty useampi retki pyöräillen niin perheen kun kylään tulleiden vieraiden kanssa. Taipalsaari ei entuudestaan ollut perheelle tuttu, joten vielä on monta paikkaa näkemättä ja kokematta.

Kirjoittaja: Niina Aatsinki

Opintomatkat Kiinaan vuonna 2019

Tutkivan oppimisen kirjani Tiedeleikkejä Pikkututkijoille ja Taipalsaaren luontoa, matematiikkaa, ilmiöitä, teknologiaa ja taidetta yhdistäneiden projektien ansiosta Ficea kutsui minut Kiinan Sichuanin alueelle Chengduun Wanhui päiväkodin ja koulun opettajien koulutusviikolle, sekä Chongqingiin saman kaltaiseen koulutustapahtumaan. Ensimmäiset neuvottelut yhteistyöstä kävimme Tampereella 2018.

”Finland-China Education Association (FICEA ry) on kansallinen yhdistys, jonka tarkoituksena on avustaa hallinnollisia toimijoita, kouluja ja yksilöitä laajentamaan verkostojaan ja asiantuntemustaan Suomen ja Kiinan välisestä koulutusyhteistyöstä. FICEA pyrkii edistämään maiden välisten yhteistyösuhteiden kehitystä tarjoamalla resursseja ja kontakteja koulutusalan toimijoille. Kiinassa FICEA on toteuttanut onnistuneesti yhteistyöohjelmia monien koulutuksen tutkimuslaitosten, koulujen ja valtiollisten toimijoiden kanssa. Yhteistyötä on tehty opetussuunnitelmien kehityksessä, opetuksen digitalisoitumisessa ja koulutus- ja vaihtomahdollisuuksien järjestämisessä rehtoreille, opettajille ja opiskelijoille.” https://ficea.fi/index.php/fi/about-ficea-fin/ficea-intro-finnish

Kohti tuntematonta

Pakkasin mukaan GO-Saimaan, Lappeenrannan ja Taipalsaaren englanninkielisiä esitteitä Matkustin ensimmäisen kerran Kiinaan heinäkuussa 2019 lentäen Tiibetin ylängön laidalle Chongqingiin, jossa minua oltiin vastassa, ja sieltä luotijunalla Chengduun. Onneksi junalippu ostettiin puolestani. Ihmettelin junan nopeutta- 296 km/h. 10 minuutin pikaisen hotellissa virkistäytymisen jälkeen pääsin opettajan auton kyydillä Wanhui päiväkoti/kouluun. (Wanhui Child-Care Institution) Saapuessani paikalle meneillä oli juuri esittelyni.  Tutki, kokeile, kehitä- projektimme, Science on Stage- yhteistyö, Lilu`s house -language skills through technology tales yhteistyön esittely, (Kotiin liittyvä kirja, joka tehtiin yhteistyössä Euroopan eri puolilta olevien opettajien kanssa.) StarT- projektimme, luonnossa oppiminen, laivojen rakentelu ja niiden testaus Saimaan rannassa yhdessä lasten kanssa esiteltiin lastentarhanopettajille ja opettajille. Järvi osoittautui olevan Kiinan opettajille pelottava elementti. Sain vakuutella, että lähiluontoon tutustuessa Taipalsaarella tutustutaan aina myös järviin, lampiin, puroihin ja seurataan, miten veden olomuoto muuttuu eri vuodenaikoina. Ja huolehditaan lasten turvallisuudesta.

Toinen reissu

Toisen kerran matkustin Kiinaan marraskuussa 2019 ja silloin vaihdoin konetta Pekingissä. Onneksi Suomen opettaja-seurue lähetti hyvät ohjeet koneen vaihtoon, Itse ei ollut muutaman tunnin yöunilla kaikkein terävimmilläni.

Kiinassa opetin 3- 12v lasten opettajia, ohjasin lapsille teknologiatunteja, kampikoneen rakentamista ja toiminnallista leikin, matematiikan ja fysiikan aihealueita yhdistävää opetusta tulkin kanssa. annoin suullista palautetta opettajien ja varhaiskasvatuksen opettajien tuntisuunnitelmista sekä näkemistäni tunneista. Puhuin myös luennoilla luonto-opetuksesta koulujen ja varhaiskasvatusyksikköjen lähiympäristöissä, positiivisesta pedagogiikasta, tiimityöstä ja lasten kysymyksistä alkaneista projekteista.

Wanhui-koulu ja ilmiöpohjainen oppiminen

Wanhui-koulussa opettajat suunnittelivat lasten kysymyksiin perustuvia projekteja, Esimerkiksi kuinka tutkia oppiainerajat ylittäen lapsia kiinnostavaa aihetta, maanjäristystä. Heinäkuussa 2019 Chegdussa oli ollut maanjäristys. Ilmiöpohjainen oppiminen mahdollisti sekä syvällisen tiedon omaksumisen tutkimuksen kohteesta, että turvallisuuden tunteen lisääntymisen ja pelon voittamisen, tiedon lisääntyessä. Opettajat olivat sitä mieltä, että onnistuessaan ilmiöpohjainen oppiminen mahdollistaa sekä syvällisen tiedon omaksumisen tutkimuksen kohteesta, että monien 2000–luvun taitoina pidettyjen työskentely– ja ajattelutaitojen kehittymisen. Oppilas nähdään niin Suomessa kuin Kiinassakin aktiivisena ja vuorovaikutuksellisena oppijana. Oma tehtäväni oli sekä huomata ja kertoa niin projektisuunnitelmien vahvuudet kuin kehittämiskohdat. Opetin ulkona oppimista, joka ei ollut Kiinassa niin luontaista kuin Suomessa.

Oppimaan oppimista Wanhui-päiväkodissa

Wanhui päiväkodissa haluttiin sekä varhaiskasvatuksen että koulun opettajien perehtyvän toiminnalliseen oppiaineita yhdistävään oppimiseen. Ajatuksena on yhdistää Kiinan pedagogiikan sekä Suomen pedagogiikan parhaat ja lapsen oppimista edistävät asiat. Lukuvuosittain teemoihin yhdistellään eri oppiaineiden sisältöjä ja käsitellään valittua aihetta useiden oppiaineiden näkökulmista. Oppimaan oppimisen taidot karttuvat, ja lapsia ohjataan ikäkaudelleen sopivalla tavalla asettamaan tavoitteita, suunnittelemaan työtään, arvioimaan edistymistään sekä hyödyntämään eri apuvälineitä opiskelussaan. Varhaiskasvatuksen opettajat suunnittelivat lattialla istuen projekteja, jotka pohjautuivat lasten kysymyksiin. Itse avustin suunnitelmissa, kerroin esimerkkejä omista projekteistamme ja pidin huolta toiminnallisuudesta, lapsilähtöisyydestä ja erilaisten oppimisympäristöjen käytöstä. Kokeilimme myös toiminnallisia arviointitapoja. Apunani tulkkina oli Ficean työntekijöitä, englanninopettaja ja välillä vain puhelimen kääntäjä- googlehan siellä ei toiminut!

Esimerkkituntina ohjasin omasta teknologiaprojektista tutun oppimisaktiviteetin arjen teknologiasta. Kuinka luonnosta on saatu ideoita ja tehty arkea helpottavia keksintöjä, esimerkiksi koiran turkkiin tarttuneesta takiaisesta on keksitty vaatteiden tarranauha. Tulkin avulla keskustelin lasten kanssa mikä heidän mielestään on teknologiaa ja luokittelimme esineitä ryhmiin lasten omien ideoiden perusteella. Ohjasin 5-6 vuotiaita lapsia bongaamaan ympäristöstään arjen teknologiaa. Ihaninta oli pienen tytön kysymys, ”Milloin me jatkamme, milloin on seuraava tunti?” Ihan niin hyvä ajatus ei minulta ollut, kun halusin tuoda ulkoa polkupyörän sisälle havainnollistamaan kampikonetta- yksi lapsista ajoi ympyrää koko tunnin. Näin jälkeenpäin ajatellen kammella toimiva teroitin ja kahvimylly olisivat riittäneet.

Maatilaruokailu ja päivittäiset terveystarkastukset

Suuren vaikutuksen minuun teki, että kaikki ruoka Wanhui päiväkotiin ja kouluun saapui maatilalta, johon lapset pääsivät oppimaan ja tutkimaan joka maanantai. He matkustivat maatilalle keltaisella koulubussilla. Kiinan erilaisissa hedelmissä ja ruokalajeissa riitti itsellänikin jatkuvasti ihmettelemistä. Supermarkettienkin ruoka kanajalat, kalat, katkaravut ja kalat olivat esillä niin, että lapsilla oli mahdollisuus nähdä mistä ruoka heidän lautaselleen saapuu. Aamuisin kouluun ja varhaiskasvatukseen saapuessa, lapsilla oli terveystarkastus, jonka jälkeen he aloittivat päivänsä Wanhuissa. Terveystarkastuksen aikana kaiuttimista soi vaikuttavan kuuloinen klassinen musiikki. Näiden kahden yksityisen koulun perusteella, en kuitenkaan edes kuvittele tietäväni millaista Kiinan kouluissa on. Jo Chongqingin ja Chengdun koulutkin olivat erilaiset.

Monikulttuurinen oppimisyhteisö

Wanhuin oppimisyhteisössä oli opettajia eri puolilta maailmaa mm Isosta Britanniasta. Suomesta oli heinäkuussa 2019 minun lisäkseni Marita Leskelä Tampereen kansainvälisestä Vista koulusta ja Matti Rossi Ficealta. Marraskuussa 2019 mukana oli opetuksesta innostunutta väkeä, joilta itsekin opin paljon: Matti Rossi Ficealta (joka on työskennellyt uransa varrella myös tiedekeskus Heurekassa), Marko Blomqvist, joka oli saanut teknologiateollisuuden stipendin matematiikan kytkemisestä arkipäivän ilmiöihin ja matematiikkaan innostamisesta ja kehittänyt Merkitysten matematiikka- opetusmateriaaleja. Toiminnallisesta englannin opetuksesta lapsille ja aikuisille vastasi Paula Alasuvanto Ylöjärveltä, joka koulutti Kiinassa varhaisesta kirjattomasta kielenoppimisesta, samoin kuin Nina Tolkki.

Wanhui oppimisyhteisössä tärkeänä hahmona oli rouva Wenli Song. Hän puhui vaikuttavasti ja tunsin kuuluvani joukkoon, kun hän kertoi Wanhuin olevan ei vain hänen koulunsa- vaan meidän koulumme, josta vain yhteistyössä saadaan aikaan kaikkein paras. Lähelle pandojen tutkimuskeskusta oli parhaillaan rakenteilla suuri Wanhuin kansainvälinen koulu, joka koostuu varhaiskasvatuksesta, ala-asteesta, yläasteesta, lukiosta- Valtavan koulukampuksen oli tarkoitus käyttää valmistuessaan opetuksessa kansainvälistä asiantuntemusta ympäri maailmaa mm Suomesta. Vuoden 2019 jälkeen moni asia on muuttunut, saa nähdä toteutuiko tämä. Kouljen ovilla ja jopa suurilla seinillä ovien ulkopuolella oli esitelty koulun kaikki opettajat ja kerrottu heidän vahvuutensa opettajina. Kilpailu opettajien välillä oli selvästi huomattavissa.

Opettajilla oli koulussa tauot, joista yksi jopa päiväunitauko Nap-room, oli tarkoitettu tähän. Putkimaisilla tyynyillä, pehmolelu kainalossa jokainen nukkuin vähintään 30 min. Minun tehtäväni oli useana päivänä saada nuoret opettajat hereille, sillä tuntisuunnittelu, jota ohjasin alkoi päivätorkkujen jälkeen.

Retki Chengdu Panda Breeding and Research Centeriin

Oma kotiseutu on oivallinen oppimisympäristö. Suomeen tuodut pandat ovat kotoisin Chengdusta, joten mekin pääsimme tutustumaan pandoihin Chengdu Panda Breeding and Research Centerissä, jossa oli pandojen lisäksi kymmeniä tuhansia bambulajeja. Chengdussa elävät pandat ovat geenivarasto, jonka avulla sukupuuton uhkaama isopanda voidaan ehkä pelastaa, jos luonnossa elävät populaatiot syystä tai toisesta tuhoutuisivat. Wanhuin lapsillakin pandaan liittyi monta kysymystä, itseänikin olisi kiinnostanut projekti pandojen parissa. ”Miksi pandoilla on kuusi varvasta?” ”Leikkivätkö pandat?” Upeasti panda oli koristamassa niin lentokoneen leipärasioita ,kuin lentohenkilökunnan asuja ja lentokonettakin, välillä Chengu-Peking.

Tulista tuokaa ja oopperakulttuuria Sichuanin alueella

Sichuanin alue tunnetaan tulisesta ruuasta ja Sichuanin ooppera tunnetaan parhaiten ”kasvojen vaihtamisesta”, trikistä, jossa näyttelijät vaihtavat kasvojaan silmänkäänteessä. Tämän kasvojenvaihtamistaituruuden näimme tulisella Hotpot-illallisella Chengdun vanhassa kaupungissa. Sichuanin maakunta, jossa koulutin, sijaitsee syvällä Kiinan sisämaassa. Chiliä, valkosipulia ja sichuaninpippuria käytettiin ruuissa runsaasti.

Kiinalaisille ruokailussa on tärkeää säännöllisyys ja keskustelu, usein varsin kovaäänisesti. Ruokailu kesti, varsinkin iltaisin pitkään ja ruokalajeja oli useita, ja ateriaan kuului alkupaloja, pääruoat ja keitto. Aterioilla tarjottiin ruokaa, joka syötiin puikoin. Pääruokia oli paljon, ja ne katettiin keskelle pöytää, niin että jokainen voi siis maistaa kaikkea. Erityisesti kouluruuasta pidin paljon.

Ruokailua ei saanut aloittaa, ennen kuin jokainen opettaja ja Ficean johtaja oli pöydässä- tässä tuli ruokailussa usein opettamaan kiirehtivälle aloittelevalle puikoilla syöjälle todella kiire. Iltaruokailuissa opettajat kyselivät todella paljon neuvoja lastenkasvatuspulmiinsa- kuinka saada lapset siivoamaan lelunsa, käymään ajoissa nukkumaan, oppimaan mahdollisimman hyvin koulussa. Ja minähän neuvoin!

Jälkitunnelmia

Välttämättä en haluaisi matkustaa Kiinaan yksin.  Molemmat menomatkat onnistuivat kuitenkin erittäin väsyneenäkin hyvien ohjeiden avulla, vaikka jouduin vaihtamaan konetta Pekingin lentokentällä. Mukana olleen hevosenkengän olin jo lahjoittaa tullissa pois, mutta sain sen kuitenkin takaisin laukun tarkastuksen ja hevosenkengän ihmettelyn jälkeen. Hevosenkenkä liittyi teknologiaopetukseen. Paluumatkoilla olikin helpompaa, kun koko Suomen tiimi oli mukana.

Matka oli elämys! Oli kunnia kuulua joukkoon suomalaisia asiantuntijoita. Viisumissani luki lukuisia vierailukertoja, mutta ehkäpä Kiinan opetusvierailut jäivät näihin kahteen kertaan Chengdussa ja Chongqingissä. Lapset ovat uteliaita, innostuneita ja ihania kaikkialla maailmassa.

Kirsi Rehunen
varhaiskasvatuksen opettaja, esiopetus Taipalsaaren kirkonkylän koulu

Teemu Keränen ja pyöräilyharrastuksen monet muodot – rakkaudesta lajiin

Taipalsaarelainen Teemu Keränen on harrastanut pyöräilyä lapsesta asti. Pyöräilyinto ja – määrä on kuitenkin lisääntynyt entisestään viimeisten 15 vuoden aikana.

Keränen on asunut perheensä kanssa Taipalsaarella 1990- luvun lopulta asti. Hän muutti tuolloin Lappeenrannasta vaimonsa kanssa ja yhteinen asuinpaikkavalinta oli selvä. Muuttosyinä olivat erityisesti Taipalsaaren upea luonto ja ympäröivä Saimaa. Nyt hänen on vaikea kuvitella muuta asuinpaikkaa.

Keräsen perhe asui aluksi Pappilankankaalla ja muutti n. 10 vuotta sitten Kirkonkylälle. Nykyisen asuinpaikan valintaan vaikutti se, että hyvät ulkoilureitit lähtevät heti kotipihasta. Perheellä on ulkokoira, joten senkin takia on mukava päästä helposti metsän siimekseen. ”Voisi sanoa, että on rikkaus asua tämmöisessä paikassa.”

Keräsen mukaan monet ulkopaikkakuntalaisetkin ovat kyselleet häneltä ohimennen Taipalsaaren ulkoilureiteistä. Hän suosittelee reittejä mielellään, sillä onhan Taipalsaarella valtavan kauniit saaristomaisemat, monipuolista maastoa ja paljon kivoja pikkuteitä. Keränen toivoo, että Taipalsaaren kunnan uusi ulkoilureittihanke edistyy nopeasti ja tulevaa sekä jo olemassa olevia reittejä huollettaisiin säännöllisesti.

Keränen käy töissä Lappeenrannassa, mutta ajaa harvemmin työmatkoja pyörällä. Sen sijaan pyöräilyharrastus on iso osa vapaa-aikaa ja hyvää vastapainoa muulle arki- ja työelämälle.

Viime vuonna Keräselle kertyi n. 10 000 pyöräillen ansaittua kilometriä. Hänen tavoitteenaan on ollut jo monen vuoden ajan vähintään 100 kilometriä viikossa ympäri vuoden.

Lajin monet muodot

Keränen pyöräilee ympärivuotisesti. Parhaimpia pyöräilyvuodenaikoja ovat kesä ja syksy. Kevät on hankalin, sillä hiekkatiet ovat tuolloin pehmeitä ja kuraisia. Talvella Keräsestä on mukava kierrellä jäällä. Viime talvena hän pääsi Suur-Saimaallekin useampia kertoja. Kesäisin hän pitää erityisesti Gravel- pyöräilystä eli hiekkatiepyöräilystä - pikkuteissä on oma hohtonsa. Maastopyöräilemään Keränen lähtee toisinaan oksasaksien kanssa, joilla hän aukoo mahdollisia esteitä.

Keräselle pyöräilyharrastus on kokonaisvaltainen ja siihen kuuluu niin tapahtumiin osallistumista kuin pyörien kasaamista ja huoltoa. Hän lähtee kasaamaan pyörää usein pelkästä rungosta ja osien etsinnästä lähtien. Se on hänestä hauskaa puuhaa ja niin hän saa ainakin mieleisensä pyörän. Tällä hetkellä Keräsellä on käytössä läskipyörä ja kaksi Gravel-pyörää.

Keränen osti muutama kesä sitten myös reppulautan vesistöjen ylitystä varten. Lautalla voi kuljettaa puretun pyörän vesialueen yli. Viime kesänä Keränen teki myös yön yli kestäviä pyöräreissuja, jolloin teltta kulki mukana.

Myös valokuvaus on yksi pyöräilyynkin liittyvä sivuharrastus, jota kohtaan innostus säilynyt pienestä asti. Isä ja sisko olivat Keräsen lapsuusaikana bloggaajia. Keränen on toiminut jopa sivutoimisena valokuvaajana elämänsä varrella, mutta nykyään hän kuvailee lähinnä omaksi ilokseen. Hänestä erityisesti haastavalla säällä on kiva kuvailla ja sen vuoksi tulee lähdettyä ulkoilmaan. Kunnon lumimyrskyssäkin on viehätyksensä. Nyt hänellä on käytössä Strava-sovellus, johon hän laittaa kuvia. Lisäksi hän latailee niitä Instagramiin.

Alueseuranta ja erilaiset reitit

Keränen liikkuu mieluummin pyörällä, kuin kävellen, koska pyörällä pääsee näkemään niin paljon laajemmalti paikkoja. Hänelle onkin kertynyt laajahko reviiri. Pisimmillään hän on ajanut yhden päivän aikana naapurinsa kanssa 350 kilometriä. He pyöräilivät ensin metsäteitä pitkin Strömforsin ruukkialueelle ja tulivat Kouvolan kautta asvalttitietä pitkin takaisin. Reissu kesti aamusta iltaan. Normilenkitkin ovat helposti 100 kilometrin pituisia.

Apuna Keräsellä on retkikarttasovellus, josta hän katsoo reitit etukäteen. Lisäksi hän lähti kokeilemaan aluksi vähän pitkin hampain ruutumetsästystä, joka on geokätköilyn tapaista, ja jäikin sille tielle. Ruutumetsästyssovelluksen kartta on jaettu kilometriruutuihin. Tarkoituksena on kerätä ruutuja mahdollisimman paljon sinistä ruutua kasvattamalla.

Taipalsaarella hauskana lisähaasteena ruutumetsästyksessä on vesistöalueiden runsaus. Ruudut saa siis napsittua helpoiten talvella, mutta paikoitellen vesialueen ylitys onnistuu esim. reppulautan kanssa kesälläkin.

Yksi Keräsen lempireiteistä kulkee Saimaanrannan suuntaan, ampuma-alueen takaa Savitaipaleen Kärnäkoskelle ja takaisin. Metsäautojen urat ja pienet hiekkatiet ovat hänestä erityisen kivoja. Taipalsaarella ja lähialueilla on valtavasti erilaisia reittejä ja mahdollisuuksia. Hänestä mm. Suomalansaaren suunnalla on myös kiva ajella.

Sosiaaliset verkostot ja tapahtumat

Muut perheenjäsenet eivät ole niinkään innostuneet pyöräilystä, vaan Keränen harrastaa lajia pääosin 9-vuotiaan Alaskanmalamuuttinsa kanssa. Koira on päässyt mukaan pyöräretkille jo pentuna. Koiran lisäksi Keräsellä on muutama, myös harrastukseen hurahtanut, pyöräilykaveri. Yksi heistä asuu hänen naapurissaan. Lisäksi hänellä on mm. yksi paikallinen retkeilyhenkinen kaveriporukka.

Etenkin nykyään kilpailun sijaan itsensä haastaminen ja rajojen hakeminen kiinnostaa. Keräselle tulee hyvä fiilis aina, kun hän ylittää itsensä. He ovat naapurinsa kanssa hieman yllytyshulluja ja he suunnittelevatkin tulevalle kesälle Prevet-ajoja (matkat 200, 300, 400 ja 600 kilometriä). Prevet-ajossa on suoriuduttava tietyillä säännöillä tietyssä ajassa. He ovat ajaneet jo 200 kilometrin ajon ja seuraavaksi edessä on 300 kilometriä.

Naapurukset ovat tehneet erilaisia tempauksia ennenkin. Keränen oli puhunut muutama kesä sitten naapurilleen, että olisi kiva kiertää 300 kilometrin pituinen Saimaanympäryslenkki. Naapuri tuumasi, että hänellä on parempi idea: mitä jos ajettaisiin mahdollisimman paljon hiekkateitä pitkin Puumalaan? Siinä on vain yksi juttu, pitäisi uida pyörien kanssa salmen yli… Keränen vastasi muitta mutkitta, että nyt kuulostaa hyvältä. Niin he ryhtyivät toimeen ja Keränen sitoi pyörän uimapatjan päälle salmen ylityksen ajaksi.

Naapurukset ovat olleet mukana kesäisin talvisin pyöräilykilometrikisoissa. He ovat voittaneet kaksi sarjaa porukalla ja pärjänneet hyvin muutenkin. Keränen iloitsi, että Taipalsaaren kunta voitti tänä talvena kuntien talvisarjan!

Hienoimpia kokemuksia on ollut Nuorgamista Utsjoelle kulkeva eräpyöräilykilpailu. Keräsestä oli mahtavaa olla oikeasti erämään keskellä. Kilpailussa oli 130 kilometrin mittainen merkattu reitti ja muutamia huoltopisteitä.

Keränen oli mukana Saimaa Cycle tourissa viime kesänä ja on osallistumassa taas tänä vuonna. Saimaa Cycle tour oli Keräselle ensimmäinen ja mielenkiintoinen kokemus yön yli pyöräilystä. Punkaharjun kohdalla silmä tapasi auringonnousun.

Mitä sanoisit aloittelijalle?

Suosittelisin harrastusta, sillä pyörällä pääsee näkemään niin paljon. On paljon hyviä ulkoilureittejä, joita pystyy ajamaan pyörällä. Lisäksi pyöräily on monipuolinen liikuntamuoto. Kaikille löytyy varmasti oma tapa harrastaa, jos yhtään tykkää pyöräilystä. Pyöräily on myös hyvä keino unohtaa kaikki murheet. Keräsen kokemuksen mukaan stressikin jää yleensä lenkin varrelle, ja näin harrastus lisää elinvoimaa sekä tukee jaksamista.

Kirjoittaja: Elina Niemeläinen