I Kirkonkylä-Saimaanharju
Kulttuuri ja vapaa-aika

I Kirkonkylä-Saimaanharju

Taipaleen kartano ja vanhin hautausmaa 1500-luvulta, Röytyn kestikievari 1600-luvun lopulta, 1700-luvulla rakennettu kirkko ympäristöineen, 1800-luvun viljamakasiini, ikiaikainen Kirkonrantatie, kunnantupa ja Väinölä 1800-luvulta. Kohteita kivikaudelta asuinalueista (Pinnakka ja Konstunranta) ja kalmistosta (Vaateranta), perinteisestä maanviljelysajan kyläasutuksesta (Jauhiala), rautakauden linnavuoren pako- ja turvapaikasta sekä vuosisatoja jatkuneesta kaskiviljelyperinteestä .

Kirkonkylä-Saimaanharju

Kirkonkylän 1500–1800-luvuilla rakennettu kulttuuriympäristö 

Taipalsaaren kirkonkylä on vähitellen rakentunut kahden vesialueen väliselle kannakselle, jolla sijaitsi keskiaikainen Taipaleen kartano, ja jossa kulkivat perinteiset vesi- ja jäätiet sekä Wiipuri-Savonlinna –tieyhteys. 1500-luvulla alueesta tuli Suomen kolmanneksi suurimman Taipaleen hallintopitäjän sekä kruunun, että kirkollisen vallan keskus. Taipalsaaren kolmas ja Etelä-Karjalan vanhin toimiva kirkko rakennettiin nykyiselle paikalleen vuonna 1754. Kirkon ympäristö on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi.  

Kirkkosaaren eteläosa ja Kuivaketveleen saari 

Kirkkosaaren eteläosa on ollut suosittu asuinpaikka jo kivikaudella. Jauhialan, Saimaanharjun sekä Konstun alueilta on löytöjä yhteensä kolmesta kivikautisesta asuinpaikasta.  

Myöhempää rautakauden sekä maanviljelysajan asuinympäristöä edustaa Jauhialan kylä, josta avautuu kahteen suuntaan edustavat maaseudun kulttuurimaisemat. Alueelta on tehty rautakautisia löytöjä, ja sen tunnettu asumishistoria ulottuu 1500-luvulle saakka. Samalla harjualueella Pikku-Punkaharju tarjoaa näkymän jääkauden muovaamaan jylhään luonnonmaisemaan.  

Kuivaketveleen rautakautinen linnavuori on Etelä-Karjalan näyttävin linnavuori.  

Taipalsaari sijaitsi liikenteellisesti keskeisellä paikalla vesi- ja jääteitä pitkin liikuttaessa. 1800-luvun loppupuolen taloudellisesta nousukaudesta 1900-luvun puoliväliin saakka olivat vesiliikenne ja laivanrakennus merkittäviä työllistäjiä. Ensimmäinen höyrylaivayhtiö perustettiin Taipalsaarelle v 1886 liikennöimään Taipalsaaren ja Lappeenrannan väliä.  

Ensimmäinen suora maantieyhteys Taipalsaarelta Lappeenrantaan saatiin vuonna 1942 lossin kautta. Taipalsaarentie on rakennettu vuonna 1964. 

Saimaanharjun asuntoalueen rakentaminen mahdollistui Taipalsaarentien rakentamisen jälkeen - ensimmäiset asukkaat muuttivat uusiin omakotitaloihin vuonna 1968. Ensimmäinen kauppa muutti asuinalueelle Vitsaista 1970-luvun alussa, ja koulu aloitti toimintansa vuoden 1977 syksyllä. Saimaanharjulta asuntoalue on laajentunut sekä Konstuun että Hauhiankankaalle. 

Kohteet

 

  1.  KIRKKO YMPÄRISTÖINEEN JA 1800-LUVUN KIRKOLLINEN KULTTUURI
  2. RÖYTTY - SOTILASVIRKATALO, KESTIKIEVARI, KOTISEUTUTALO
  3. VILJAMAKASIINI (lainamakasiini, pitäjänmakasiini, lainajyvästö) 
  4. VANHA HAUTAUSMAAN PAIKKA
  5. IKIAIKAINEN KIRKONRANTATIE  
  6. VANHA KUNNANTUPA   
  7. SEURATALO VÄINÖLÄ
  8. TAIPALEEN KARTANO

      -- 

9. Jauhialan kivikautiset asuinpaikat 

10. Jauhialan kylä - maaseudun kulttuurimaisemat 

11. Pikku-Punkaharju - jääkauden muovaama luonnonmaisema 

12. Vaaterannan kivikautinen asuinpaikka ja kalmisto 

13. Kuivaketveleen linnavuori 

14. Kuivisaari – aika ennen pengertietä 

15. Konstun kivikautinen asuinpaikka 

16. Lahdentaan telakka 

17. Pappilanniemen kaskiviljelmät 

Lähteet