2. Suolahden Rentolan kivikautinen asuinpaikka
Kuva: Rentolan löydös.18
Leväsen kylässä kohti koillista lähtee Suolahdentie kohti Peltoin kylää. Muutama kilomeri Savilahdentietä kuljettua on Rentolan kivikautinen asuinpaikka.
Paikka on tyypillinen kivikautiselle asutukselle: etelään tai lounaaseen avautuva hiekkainen ranta. Asuinpaikat rannoilla monien erilaisten luonnonympäristöjen (vesi, metsät) läheisyydessä tai niiden yhtymäkohdissa, tarjosivat hyvät mahdollisuudet pääelinkeinojen; metsästyksen, kalastuksen ja keräilyn harjoittamiseen. Vesistöt tarjosivat kivikauden ihmisillekin tärkeät kulkuväylät.19
Rentolan kivikautiselta asuinpaikalta on löydetty kvartsikaavin, pii-iskoksia, simpukankuoria sekä kampakeramiikan ja asbestikeramiikan paloja. Erilaista valmistustapaa ja koristelua sisältävät saviastian palat kertovat, että kivikaudella asutusta on ollut samalla paikalla useammassa eri vaiheessa.20
Suolahti
Suolahti on maakunnallisesti arvokas kosteikkoalue. Suolahti sijaitsee Leväsen ja Peltoin kylien välissä. Linnuista kiinnostuneille Suolahden etelään viettävä ranta-alue ja ruovikko on paras paikka. Siellä sijaitsee myös kosteikko ja lintutorni.
Suolahti tarjoaa hyvin suojaa ja syötävää linnuille, sillä se on matalarantainen alue. Linnusto on monipuolinen, ja lahdella pesivien joutsenten lisäksi siellä on havaittu mm. kaulushaikara, ruskosuohaukka, kalasääski, kuovi, sorsalintuja, hanhia, monista vesilintulajeista ja kahlaajista puhumattakaan, ja onpa loppusyksyltä 2019 havainto myös jalohaikarasta. Peltolinnuista voi mainita töyhtöhyypät, kiurut, pelloilla ruokailevat kurjet ja monet muut.
Kuva: Peltoin lintutorni. Kirsi Hovilehto 2024
Kyläyhdistyksen rakentaman lintutornin yhteydessä olevalla suojaisalla laavulla voi retkeilijä levähtää ja evästellä. Laavun edessä on mukava grilli. Mukavuuksiin kuuluu myös hyvin hoidettu puucee.
Lintutornille johtavan polun varressa kulkija voi lisäksi nähdä yhden Suomen harvinaisuuksista, sillä polun varrella kasvaa yli 11 metriä korkea pylväskataja, jolla ympärysmittaakin on kunnioitettava runsas metri. Tosin katajan ympärillä kasvaa pihlajaa ja koivua, jotka ikävästi varjostavat puuta. Aiemmin kasvupaikka onkin ollut avoimempi, sillä se kasvaa vanhan peltoaukean reunalla. Tunnetusti kataja viihtyy avoimella ja valoisalla paikalla.
Kuva: Tämä Peltoin ja Leväsen rajamailla kasvava katajavanhus voi olla jopa 1000-vuotias. Kuva Leena Salonen 2024.
Suolahdessa Maaveden rannassa on sijainnut Peltoin kylän urheilukenttä. Nyt paikka kasvaa jo tiheää kasvustoa. 40
Toivolan rannassa on ollut sisävesien suurin laivalaituri, josta höyrylaivat ovat liikennöineet Maavedeltä Saimaalle ja Lappeenrantaan. Laiturin rakenteita on vielä jonkun verran näkyvissä. 40