Kulttuuri ja vapaa-aika

3. Peltoin kulttuurimaisema

“Kulttuurimaisema on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt maisema, jossa näkyy ihmisen toiminnan vaikutus. Maaseudun kulttuurimaiseman perusta on viljelymaisemassa, joka on syntynyt pitkään jatkuneen maatalouden ja karjanhoidon myötä. Kulttuurimaisema on moniulotteinen käsite, eikä se itsessään sisällä arvovarausta. Kulttuurimaisemaan liittyy kuitenkin usein vahva tunnelataus.”42 

Peltoinen, eli nykyään Peltoin kylä, on tyypillisen ilmeensä säilyttänyt eteläkarjalainen kylä. Peltoin kylän perinteinen kulttuurimaisema on hyvin säilynyt. 

Kylä on muodostunut sisemmän Salpausselän eteläiselle rantavyöhykkeelle 1500-luvulla. Viljelysmaat sijaitsevat rinteellä rannan ja kylätien välissä. Rakennukset muodostavat ketjun rantaa myötäilevän tien varteen. Vanhimmat rakennuksista ovat 1800-luvulta 2, mutta kylän alueella on asuttu ainakin rautakaudelta lähtien. Talojen nykyiset paikat ovat samat kuin satoja vuosia sitten. Peltoin alueella on monia vanhoja sukutiloja 1600-luvulta. 

Kuva:  Peltoin vanhat tilat. Nisonen, P.  28.3.2025. 41 

Kuva: Finna, Etelä-Karjalan museo, Hämäläinen, Arto, valokuvaaja,  Peltoin kylämaisemaa, Turusen talo. 

Kylätietoa Peltoista 

Etelä-Karjalassa rautakautiset löydöt sijaitsevat usein vesien äärellä, mikä puhuu kalastuksen tärkeydestä sen ajan asukkaille. Pellot kaskimaat ja kalavedet ovat luoneet muita alueita paremmat edellytykset asutukselle.  

Elinkeinoina rautakauden kylissä on ollut kaski- tai peltoviljely. Vanhimmat viljelykasvit olivat ohra ja ruis, joita viljeltiin Itä-Suomessa jo ennen rautakautta. Vehnää ja kauraa myös, mutta vähemmin. Kuitukasveina viljeltiin hamppua ja pellavaa. 22 

Lisätietoa

Peltoin nuorisoseura perustettiin vuonna 1905

Kuvat: Peltoin nuorisoseuran pöytäkirjoista “Kertomuksista “. Nisonen Jukka, 27.3.2025 41 

Peltoin nuorisoseuran toiminta oli vilkasta “Kertomusten” perusteella. Kyläläiset olivat aktiivisia toimijoita. Nuorisoseuran talo sijaitsi Suolahdentien 352 lähellä, tien pohjoispuolella. Talossa pidettiin vielä 1970-luvulla harvakseltaan elokuvanäytöksiä. Talo purettiin 1980 luvun alussa.21

 

Peltoin nuorisoseuran toiminta oli vilkasta “Kertomusten” perusteella. Kyläläiset olivat aktiivisia toimijoita. Nuorisoseuran talo sijaitsi Suolahdentien 352 lähellä, tien pohjoispuolella. Talossa pidettiin vielä 1970-luvulla harvakseltaan elokuvanäytöksiä. Talo purettiin 1980 luvun alussa.21 

Ensimmäiset puimakoneet 

Ensimmäiset puimakoneet herättivät kylien isännissä epäuskoa ja ihmetystä 1950 luvulla.  

“Taka-Anttilan talon Tauno –niminen isäntä kierteli ahkerasti puimurillaan kylillä puimassa. Myös Peltoinkylästä Toimi Vennolta tuli kutsu saapua sinne puintihommiin. 

Se oli ensimmäinen kerta, kun puimuri saapui kylään, ja lähes kaikki kylän isännät olivat tulleet ihmettä katsomaan. Kun puintia aloiteltiin, arveli moni koneen tallovan viljan ja jyviä jäävän peltoon. Muualta kylään muuttanut Toivo Arpiainen tunnettiin kylällä edistyksellisenä viljelijänä, hänestä otti moni isäntä mallia. 

Topi konttasi puimurin jäljessä ja tutki puimurin tekemää jälkeä. Tutkittuaan aikansa hän tuumi: “Kun perinteisellä tavalla niitetään, seivästetään, mätetään seipäiltä kuormaan, ajetaan pellolta ja puidaan puimakoneella, on siinä niin monta työvaihetta, että karisemista varmasti tapahtuu paljon enemmän.” Tästä muut isännät päättelivät, kun Topi kerran puimurin hyväksyy, niin voi puimuri meidänkin pellolle tulla.  

Monasti varsinkin sateisina syksyinä, kuten vuonna 1962, isännät hermostuivat odotellessaan puimuria pelloilleen. Puimureita oli vähän, samoin kunnon puintipäiviä. Tilauksia oli paljon jonossa odottamassa. 

Kuva: Ilmoitus Talonpojan lehdessä 15.6.1906 

Eräässä talossa Saikkolan kylässä tilan omistavat veljekset hermostuivat odottamiseen ja lähtivät Lappeenrantaan puimurin ostoon. Ostamatta puimuri kuitenkin sillä kertaa jäi, sinä syksynä, sekä myöhemminkin talon viljat puitiin vieraalla koneella.1 

Peltoinkankaalle rakennettiin välirauhan aikana lentokenttä. (Ks Rehulan reitti) 

Talvisodan aikana Leväsessä oli ilmavoimien tukikohta; kiitorata oli Piispalanlahdella ja koulu oli majoituskäytössä. 2