7. Kutilantaipale – kivikautinen asuinpaikka & sotilasleiri
Kuva: Punaisella merkitty kivikautinen asuinpaikka, ruskealla kivimuuri ja sotilasleirin pohja. Kulttuuriympäristön palveluikkuna, Museovirasto.
Kutilantaipaleella on pitkä historia. Paikalla oleiltu jo kivikaudella, päätellen harjanteella tehdyistä löydöistä. Kutilanlahden kivikautiselta asuinpaikalta on kerätty talteen kivikautista keramiikkaa, kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta.
Historiallista aikaa edustaa Kutilantaipaleen harjanteella kulkeva Museoviraston suojelema 150 metriä pitkä kiviaita, jonka arvellaan olevan rakennettu Kutilan ja Rehulan maita erottamaan. Kiviaitoja on vaikea ajoittaa. Useat niistä voivat olla 100–200 vuoden takaa, joskus jopa keskiajalta.
Kutilassa on ollut sodanaikaista sotilastoimintaa. Kutilan kannaksen luoteisreunalta on löytynyt toisen maailmansodan (1939–1945) aikaisia sotilasleirin teltanpaikkojen jäännöksiä. Tasanteiden koko viittaa puolijoukkuetelttaan.
Paikalta on löytynyt sotilasleiriin liittyviä kiväärinhylsyjä ja patruunoita sekä nappeja ja muutama käsipeilin palanen, jotka myös mitä todennäköisimmin ovat sotilasleirin aikaisia.55
Rehulassa on toiminut kyläkoulu vuodesta 1920 vuoteen 2009.
Kutilanlahden kivikautinen asuinpaikka
Kivikautinen asuinpaikka löytyi vuonna 2024 Kutilantaipaleen halki johtaneen muinaisen salmen luoteisrannalla. Asuinpaikka on ollut kooltaan 45 x 25 metriä. Löytö tuli esiin tuulenkaadon auki repimästä maasta.
Kutilanlahden kivikautiselta asuinpaikalta on kerätty talteen kivikautista keramiikkaa, kvartsi-iskoksia ja palanutta luuta. 53 Löytöjen perusteella paikalla on arveltu asutun noin 6000–5000 vuotta sitten. Tarkemman selvyyden asutuksen ajankohdasta saa radiohiiliajoitusten sekä rannansiirtymiskronologian tutkimusten valmistuttua.54
Näistä löydöistä voisi päätellä, että muinaisen veden äärellä olleella asuinpaikalla on syöty ja mahdollisesti muullakin tavalla hyödynnetty ainakin hirveä, majavaa ja hyljettä sekä kaloista siikaa, haukea, ahventa, kuhaa ja lahnaa. 54
Paikalta on myös löytynyt sekä keramiikkaa eli poltetun saviastian
pieniä palasia sekä kvartsiesineiden työstämisessä
syntynyttä silppua eli iskoksia ja isompia kappaleita, joilla esineitä on
työstetty. 54
Toisen maailmansodan aikainen sotilasleirin paikka Kutilan taipaleella
Mantereentien pohjoispuolella, Kutilan kannaksen luoteisreunalla ja -puolella on toisen maailmansodan (1939–1945) sotilasleirin teltanpaikkojen jäännöksiä. Noin 50 x 50 m alalla on kymmenen puolijoukkueteltan paikkaa. Telttapaikat ovat 5–6 m halkaisijaltaan olevia, pyöreitä tasaisia aloja, jotka on tehty tasoittamalla rinnettä vaateriin ja muutoin epätasaista maastoa pengertämällä. Tasanteiden koko viittaa puolijoukkuetelttaan.55
Paikalta on löytynyt sotilasleiriin liittyviä kiväärinhylsyjä ja patruunoita sekä nappeja ja muutama käsipeilin palanen, jotka myös mitä todennäköisimmin ovat sotilasleirin aikaisia.55
Kutilan taipaleen kiviaita:
Paikalla on rinteeseen huolellisesti tehty n. 150 m mittainen, matala, luode-kaakkosuuntainen kiviaita. Aita on tehty Kutilan ja Rehulan kylän rajalle (Pekkalan ja Kutilan tilojen rajalle). Vuoden 2020 tarkastusajankohtana kiviaidan päällä oli edelleen havaittavissa kiviaitaan liittyneen riukuaidan tms. katajatolppia. 56
Kiviaita on Museoviraston suojelukohde (muu kulttuuriperintökohde). 57
Kiviaita tullee suureksi osaksi katoamaan Kutilan kanavan valmistumisen myötä.
Aitaushistoriaa
Kiviaitojen varhaishistoriaa ei Suomessa tunneta. Erilaiset aitaukset ja muurit kuuluvat kuitenkin olennaisesti historialliseen maanviljelyyn. Aitausvelvollisuus mainitaan jo keskiaikaisissa maanlaeissa. Aitojen tarkoitus oli pitää vapaasti metsissä laiduntava karja ja muut eläimet poissa vainioilta, niityiltä ja pihapiireistä ja toisaalta sulkea karja laitumelle. Karja kuljetettiin navetalta laitumille aidattua karjakujaa pitkin. Aitoja pystytettiin lisäksi kylien ja talojen omistusten välisille rajoille sekä taloihin johtavien teitten varsille. Aitamallit saattoivat vaihdella, mutta perusperiaate oli, että mitä lähempänä kylää aita oli, sitä tiheämmäksi tai paremmin se oli tehty.
Kiviaitoja on vaikea ajoittaa. Useat niistä voivat olla 100–200 vuoden takaa, joskus jopa keskiajalta.
Historiallisista kiviaidoista voi lukea lisää:
Arkeologisen kulttuuriperinnön oppaasta https://akp.nba.fi/wiki;kiviaita
Kuva: Kutilan kiviaita kuvattu kaakkoon päin 5.2.2025. Kirsi Hovilehto.
Kutilantaipaleen nykyisyys:
Kutilan kanavaa on suunniteltu lukuisien sukupolvien ajan, ensimmäiset havainnepiirrokset ovat laadittu jo vuonna 1876. Luultavasti kulkureittiä on pohdittu jo tätä aiemmin, onhan Kutilan kannas hyvin kapea ja sen avaaminen nopeuttaisi merkittävästi Pien-Saimaan ja Suur-Saimaan välistä liikennöintiä. Kanavan rakentamista Kutilaan on ehdotettu jo 1860-luvulla, jolloin kanavasta käytettiin nimeä Kivitaipale. Sen jälkeen kanavaa on suunniteltu eri käyttötarkoituksiin tasaisin väliajoin. Lisätietoa:
www.taipalsaari.fi/media/kutilan-kanava/tiedostot/kehityssuunnitelma-14-6-2023.pdf viitattu 19.1.2025