7. Kirvesniemi – kivikaudelta Kuninkaankartanoon

Kirvesniemen kuninkaankartano 

Taipalsaarella oli 1600-luvun alussa neljä kartanoa. Kustaa Vaasan aikana Taipaleen kartano ja Kirvesniemen kartano nimettiin kuninkaankartanoiksi. Kustaa Vaasa määräsi vuonna 1555 perustamaan Suomeen kuninkaankartanoita. Kuninkaankartanoiden muodostaman eräänlaisen hallintopeiton perustamiseen oli useita syitä: kuningas halusi tehostaa veronkantoa ja halusi muodostaa huoltotukikohtien verkoston Venäjää vastaan sotineen armeijan tarpeisiin.44 

Tavoitteen mukaan joka voutikunnassa olisi kuninkaankartano, joka olisi mallitilan kaltainen suurmaatila, voudin residenssi, hallinnon veronkannon keskus sekä kruunun asioilla liikkuneiden yösija ja etappi. Ajatuksena oli, että näin muodostettaisiin muutaman pitäjän kokoisten voutikuntien verkosto.44 

Kruunulla oli vanhastaan Lappeen kihlakunnassa Taipaleen nimismiehen kartano. Lappeen vouti oli vuoteen 1555 saakka niin sanottu ratsuvouti, joka hoiti tehtäviään Viipurista käsin. Kustaa Vaasan kuninkaankartanoverkostoa rakennettaessa Lappeen vouti sai residenssikseen Taipaleen kartanon. Samoihin aikoihin Lappeen voudille oli osoitettu myös Yxnäsin eli Kirvesniemen kartano, josta vouti Per Larsinpoika Skrivare vastasi viimeistään tammikuussa v.1557.44 

Maanlain mukaan kihlakunnan tuomarin tuli asua tuomiokunnassaan. Bertil Jönsinpoika hankki 1540-luvulla asunnokseen Taipalsaaren Kirvesniemen. Hän hääti paikalta viisi tai kuusi talonpoikaa ja rakensi sinne Yxnäsin eli Kirvesniemen kartanon. Vuonna 1556 eli samoihin aikoihin, kun Bertil Jönsinpoika kuoli, kartano muutettiin kuninkaankartanoksi ja (yhdeksi?) Lappeen kihlakunnan hallintokeskukseksi. 44  

Bertil Jönsinpoika oli aikoinaan halpaan hintaan vain kahdella markalla ostanut Kirvesniemestä yhden talonpojan talon, minkä jälkeen hän oli häätänyt loput viisi tai kuusi talonpoikaa pois niemeltä. Kuninkaankartanon maatalous on ollut vaatimatonta ja hankala sijainti, sijaitsihan Kirvesniemi kaukana maanteistä, oli syynä siihen, että toiminta tavanomaisena kuninkaankartanona kesti vain runsaan vuoden. 1558 kartanon pellot ja karja vuokrattiin lampuotille (=vuokratilallinen, vuokratilan viljelijä).44 Kirvesniemen (Yxnäsin) kuninkaankartanosta ei ole enää jäljellä mitään nähtävää. 

Viipurin läänin historia III, Suomenlahdelta Laatokalle kirjassa Kimmo Katajala kirjoittaa Kirvesniemen kuninkaankartanosta seuraavasti:  

“Toinenkin Lappeen voutikunnan keskuksena toiminut kuninkaankartano Yxnäs eli Kirvesniemi sijaitsi Taipalsaarella. Sen perusti 1540-luvun puolivälissä Lappeen kihlakunnantuomari Bertil Jönsson (Ruuth) ostamalla Kirvesniemen tilan talonpojalta. Tänne hän rakensi Jaakko Teitin kuvauksen mukaan valtavan asuinkartanon.  Tiedetään, että rakennuksessa oli lasi-ikkunat. Samalla paikan nimi muuttui juhlallisemmin ruotsalaiseksi Yxnäsiksi. Bertil Jönsson, joka joutui pahoihin hankauksiin Lappeen talonpoikien kanssa 1550-luvun vaihteessa, luopui Kirvesniemen kartanosta ilmeisesti samalla kun erosi voudin toimesta vuonna 1555. Kirvesniemi joutui tämän jälkeen kruunulle. Tuolloin Kirvesniemen viljelykset ja karja eivät juuri eronneet Taipalsaaren vastaavista.  Kustaa Vaasan venäjän sodan aikana vuonna 1556 tai 1557 Venäläiset ryöstivät karjan ja polttivat kartanon poroksi.  

Entiselleen kartano ei enää noussut, mutta jonkinlaiset rakennukset sinne kuitenkin pystytettiin, ja Kirvesniemi tuli Viipurin linnavoudin alaiseksi. Kartanoa lienee hoitanut oma vouti aina 1600-luvun alkupuolelle saakka.” 

Kaskirauniota 

Mantereentie itäpuolella Somerniemen alueella on puolensataa kaskiraunioiksi määriteltyjä kivikasoja osoituksena muinaisesta maanviljelystä. 

Somerniemen itäosassa, lähempänä rantaa on niemeen vievän mökkitien länsipuolella mahdollisiksi kivikauden aikaisiksi asumuspainanteiksi.  

Kuva: Isompi punainen alue ja ympyrä, kiinteä muinaisjäännös: kaskiröykkiöalue. Kirveslahtea lähempänä oleva punainen piste ja alue on epävarma muinaismuistoalue: asuinpaikkalöydös, jossa kaksi asuinpainannetta, joista tehdyt koepistot olivat löydöttömiä. 

Puolustusvarustuksia 

Somerniemessä on myös II maailmansodan aikaisia Salpalinjaan liittyviä puolustuskaivantoja. 

Salpalinjaan liittyvä taistelukaivanto sijaitsee kahden mäen välisessä alavammassa kohdassa itään laskevassa rinteessä, mäntyvaltaisessa metsässä. Taisteluhaudan syvyys on 1–1,5 m ja leveys noin 2 m. Kaivannon itäpuolella on valli ja puolivälissä kaivantoa on 2 x 2,5 m laajuinen pesäke.45 

Kirvesniemi on ollut tavallaan liikenteen solmukohta. Vesitse on ollut hyvät kulkuyhteydet. Suuren Saimaan ja Pien-Saimaan välinen vetotaival on vieressä Vehkataipaleella, nykyisen kanavan seudulla ja maitse on liikuttu kapean kannaksen ylitse myös pohjoisen-etelän välillä. 

Kirvesniemessä on karttatietojen mukaan ilmeisesti II maailmansodan aikaisia varustuksia. Kärmekallion eteläpuolella on kolme suurempaa kaivantoa ja kaksi pienempää kaivantoa. Kaivannoilta on matkaa Kirveslahden rannalle noin 200 m suuntaan Myllylahti, joten ne sopivat talvi- ja jatkosodan aikaiseen tilanteeseen. Tarkempia tietoja kohteista ei ole.  

Taipalsaarella ei ole selvitetty Salpalinjan kohteita tarkemmin, lukuun ottamatta muutamaa kohdetta (Saimaanharjun teräsbetoniset miehistösuojat ja Vaivionniemen tykistöasemat Kyläniemessä) 

Maastossa on paljon puolustusvarustuksia, joiden rakentamisesta ei ole tarkempaa tietoa.