5. Sarviniemi – vedenalainen metsä

Kuva: https://ekvas.fi/reitti-ja-retkikohdehaku/#ipd=37999824  

Sarviniemi kuuluu 2. Salpausselkään, joka Sarviniemen kohdalla jakaa Saimaan Suur-Saimaaseen ja pohjoispuolen selkiin. Salmi Kyläniemen kärjen ja Sarviniemen kärjen välillä on n, 2,5 km leveä. N. 8000 v. sitten, veden ollessa yli 10 m nykyistä alempana salmi oli ummessa ja Suur-Saimaa erillinen ja nykyistä pienempi järvi. Saimaan korkein ranta (4000 eKr.) on alueella n. 83 m korkeustasolla. Kivikauden lopun (2000 eKr.) rantataso on alueella n. 79.5 m ja ajanlaskun alun rantataso n. 77,5 m. 

Kuva: Salpausselät Suomessa. Verkkolähde https://fi.wikipedia.org/wiki/Salpaussel%C3%A4t#/media/Tiedosto:Salpausselat-kartta.svg. Viitattu 11.6.2025  

Sarviniemi on maaperäitään kivikkoinen. Sen kärkiosa louhikkoinen - muinaista jään puskemaa pallekivikkoa. Sarviniemen tyven eteläpuolella, Sarviniemen ja Pieni-Sarviniemen välillä, Sarviniemeen menevän tien länsipuolella on näkyvissä Saimaan korkeimman rannan rantatörmä, joka on pohjoisosaltaan hieman vallimainen. Tämän muodostuman maaperä on vähäkivinen hiekka, pohjoispäässä sorainen hiekka. Tämän muinaisrantatörmä ja nykyisen rannan välillä maasto laskee loivasti ja on maaperäitään soraista. 32 

Mahdollisia muinaisjäännöksiä Sarviniemessä? 

Ala-Saimaan, eli eteläisen Saimaan veden pohjasta on tehty lukuisia havaintoja kivikautisista kannokoista ja turvekerroksista. Sarviniemestä on löydetty vedenalainen metsä ja kantoja, jotka ovat lähes 8000 vuotta vanhoja.68

Sarviniemen tyvessä, sen etelärinteellä, niemen yli johtavan ajouran vieressä on vanhan rakennuksen, oletetun tulliaseman perustukset. Maan päälle näkyvissä on rakennuksen perusta ja sen sisällä uunin raunio. Perustan länsipuolella on näkyvissä tallirakennuksen perusta, matala neliömäinen kivikkorivi.   

Kuva: Vanhan tulliaseman perustukset ovat metsittyneet. 7.6.2025 Kirsi Hovilehto. 

Tiedossa on, että rakennuksista on ollut jo 1800-luvulla jäljellä vain perustukset. Rakennukset ovat mahdollisesti liittyneet Saimaan laivaston toimintaan.  Paikalla on ollut vanha tulliasema.

Venäjän ja Ruotsin välisen vuonna 1788 syttyneen sodan päätaistelut käytiin merellä ja Suomen rannikkoalueella.  Sotatoimet vaikuttivat kuitenkin myös Lappeenrannan linnoitukseen.  Sen vähälukuinen varuskunta piti puolensa ruotsalaisia joukkoja vastaan koko touko-heinäkuun 1789. Saman vuoden elokuun 27. päivänä kaksitoista ruotsalaista tykkivenettä yritti laskea sotajoukkojaan maihin venäläisten varustusten eteen Savonlinnassa. Lappeenrannasta lähteneet venäläiset laivat upottivat neljä ruotsalaista tykkivenettä ja jäljelle jääneet pakenivat taisteluitta. Huhtikuussa 1790 alkoi uusi ruotsalaishyökkäys Saimaan etelärannoilla, Savitaipaleella. Vasta kun järvi vapautui toukokuun alussa jäistä, pystyivät myös pienet tykkiveneet liittymään sotatoimiin.  

Ruotsin sotajoukkojen hyökkäys saatiin pysäytettyä ja ne pakotettiin peräytymään Kymijoen taakse. Tämän voiton seurauksena syntyi ajatus muodostaa Saimaalle sotalaivasto.  Sen tehtävä oli järjestää kuljetukset sisävesireiteillä, ja vastata erityisesti maihinnousuoperaatioihin tarvittavien sotajoukkojen kuljettamisesta sekä raja-alueen vesistöjen vartioimisesta. Laivaston tukikohdaksi tuli Lappeenranta.28 

Arkeologisissa tutkimuksissa Sarviniemen alueella ei ole havaittu esihistoriallisia muinaisjäännöksiä. Ei ole havaittu myöskään muita seudulle tyypillisiä muinaisjäännöstyyppejä kuten lapinraunioita ja kiviuuneja eli ryssänuuneja.27 

Selitys voisi olla tämä: jääkauden jälkeen n 8000 vuotta sitten Saimaan pinta oli paikoin nykyistä alempana. Vedenpinta lähti kuitenkin nousuun epätasaisen maan kohoamisen ja vesistön kallistumisen takia. Maankohoaminen oli suurinta luoteessa, joten maa kallistui kaakkoon päin. Huomattavia maa-alueita jäi veden alle, kunnes noin 5 700 vuotta sitten Vuoksi puhkesi ja vesimassat kuluttivat uuden lasku-uoman kaakkoon ja veden pinta laski. Ala-Saimaan, eli eteläisen Saimaan veden pohjasta on tehty lukuisia havaintoja kivikautisista kannokoista ja turvekerroksista. Sarviniemestä on löydetty vedenalainen metsä ja kantoja, jotka ovat lähes 8000 vuotta vanhoja.68 

Kuva: Marttinen Ismo, Kyläniemi kirja 2022. 

Vedenpinnan jatkuva kohoaminen päättyi Vuoksen syntyyn noin 5 700 vuotta sitten. 

Kuva: Jussila, T. Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 32  

Vuonna 2020 laserkeilauksen keinoin on havaittu mahdollinen tervahauta kauempana rantaviivasta noin Sarviniemien keskivälillä. Halkaisijaltaan valleineen n 15 m. Löydön ajoitusta ei ole varmistettu.33 

Noin 40 metrin pituisella ja noin 6–10 metrin levyisellä alueella Sarviniemen kaakkoisrannalla on löytynyt kivitäytteisiä hirsiarkkuja 2 kpl sekä lisäksi irtonaisia hirsiä. On mahdollista, että alueella on sekaisin vanhan ja osittain puretun laiturin jäännös uppotukkien seassa ja osittain jopa jonkin vielä vanhemman rakenteen kanssa.34 

Harrastajaryhmä on dokumentoinut kohdetta 1997 ja 1998. Hirsistä on otettu dendrokronologisia näytteitä. Näytteiden perusteella (Markus Lindholm 1997) yhden ajoitettavissa olevan mäntypuisen näytteen nuorin vuosilusto on kasvanut vuonna 1823. Tutkijaryhmä on päätellyt rakenteiden viittaavan tukkilauttojen ankkuroimiseen.34 

Sarviniemi varuskunta-alueena 

Taipalsaarelle alettiin rakentaa talvisodan jälkeen kesällä 1940 uusia varuskunta-alueita. Sarviniemen alueelle sijoittui 2. prikaati ja sen patteristolle parakkivaruskunta. Taipalsaarelle rakennettiin parakkivaruskunnat eli ns. parakkikylät myös Saikkolaan, Kirkonkylään ja Konstun rantaan. Sarviniemen alueella oli 3 taloa upseereille ja 10 taloa aliupseereille ja 37 parakkia miehistölle.69 

Alueen laajuus oli 12 ha ja rakennusten sijainti ilmenee Sarviniemen parakkialueen asemapiirroksesta. 70 

Retkelle Sarviniemeen  

Sarviniemi Peltoin kylässä on Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön retkikohde. Sarviniemen virkistysalue soveltuu osittain myös liikuntaesteisille. Retkeilykatoksia yhdistävät esteettömät kulkusillat ja satama-alueelle pääsee soratietä pitkin. Sataman käymälä/huoltorakennuksen luota lähtee helppokulkuinen polku Suuren Sarviniemen kärkeen, jossa esteetön katselutasanne. Sarviniemi on päiväretkikohde. Kohteessa ei saa yöpyä. 29 

 Sarviniemen omistaa Metsähallitus, jolta Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö on vuokrannut alueen. Alueella on myös Puolustusvoimien harjoitusalue, joka on erotettu virkistysaluesäätiön alueesta puihin maalatuin sinivalkoisin merkein. Harjoitusalueella liikkuminen on kielletty!30 

Saimaan saaristoreitti 

Sarviniemessä on Taipalsaaren kunnan omistama pienvenesatama, josta liikennöi myös Pyörälautta Rasti Kyläniemeen ja Puumalan Lintusaloon. Rasti-pyörälautta liikennöi reiteillä Taipalsaaren Sarviniemi – Kyläniemen Kalasatama ja Sarviniemi – Puumalan Lintusalo. Keskikesällä Rasti-lautta vie myös Ruhonsaarille, joka on veneilijöiden suosima retkisatama ja luontokeidas. Ruhon saarelta löydät hiekkarantoja, saunan, useita nuotiopaikkoja sekä rauhallisen paikan teltalle tai riippumatolle. Lautta operoi kesäkuun alusta elokuun loppupuolelle.31 

Suursaimaan vanha loma –alue  

Hotelli Saimaanranta lomakylineen oli kesäisin huomattava työnantaja Taipalsaarella.   

Suur-Saimaan lomakeskus oli suosittu tanssipaikka ja mahdollisti kesälomailun järven rannalla myös niille, joilla omaa mökkiä ei ollut. Alueelle rakennettiin kymmeniä mökkejä. Vuonna 2007 Lomaliitto lopetti Suur-Saimaan lomakeskuksen kannattamattomana. Mökit jäivät tyhjilleen ja ne alkoivat hiljalleen rapistua ja ränsistyä.36 

Lomaliiton lomakylä perustettiin vuonna 1939. Lomaliitto perusti tuolloin kansalaisten kesälomailua varten lukuisia lomakeskuksia, jossa pystyi viettämään kesälomaa kohtuullisella hinnalla. 36 

Rehulan alueen kyläläiset kertovat, että Suur-Saimaan Lomakeskus ja lomakylä olivat merkittävä työllistäjä alueella. Monista paikallisista taloista oli vuosien varrella väkeä kesätöissä lomakylässä. 37 

Kuva: Iso puurakennus virkamiesliiton lomakylässä Saimaanrannassa 1952 (Kuvat kirjekuoressa, jossa nimi "Ilanko")35 

Kuva: Virkamiesliiton koulutuskeskuksen paviljongista Saimaanrannassa.38