Kulttuuri ja vapaa-aika

4. Lahdenrannan kivikautinen asuinpaikka

Suur-Saimaantietä eteenpäin matkaaja ohittaa alueen, jonka rannoilla kivikauden asukkaat ovat tehneet arjen tarpeisiin kampakeraamisia saviastioita ja kvartsiesineitä. Alueelta on löytynyt sekä asuinpaikan jäännös (useita asumuspainanteita) että kampakeraamisten ruukkujen paloja ja kvartsi-iskoksia.  

Retkeilijä voi nyt jatkaa Suur-Saimaantietä eteenpäin kohti Sarviniemeä. Siellä on mahdollisuus tutustua alueen historiaan ja geologiaan Geoparkin infotauluissa.  Pyöräilijät ja patikoijat voivat jatkaa matkaa pyörälautalla Kyläniemen reitille. 

Lahdenrannan löydökset, neoliittisen kivikauden asuinpaikka: 

Kuva: Lahdenrannan alue Kuhalan kylässä. 25 Löytöpaikat ja –alueet merkitty karttaan punaisella. 

Kuhalan kylän Lahdenranta on oletettavasti neoliittisen kivikauden aikainen asuinpaikka. Maassa on todettu olevan kolme painannetta, jotka ovat jälkiä osin maahan kaivetuista rakennuksista. Nykytutkimuksen mukaan rakennusten seinät ovat olleet hirsistä salvottuja. Ilmeisen matalia seiniä on peittänyt harjakatto, joka on ollut katettu tuohella tai turpeella. Asumuspainanteita ei ole tutkittu kaivauksin, joten niiden ajoitus on epävarma, mutta oletus on, että painanteet ovat kampakeraamiselta kaudelta.6  

Lisätietoa

Elämää kivikautisella asuinpaikalla 

Kodat olivat pieniä ja ahtaita, niissä ehkä vain nukuttiin ja haettiin suojaa sateelta. Kaikki elämä ja toiminta tapahtui ulkona pihalla. Askareet olivat monenlaisia. Kaikki tarpeellinen valmistettiin jokapäiväisten taloustoimien lisäksi; työkalut, aseet, saviastiat, vaatteet jne. Joskus löydöt viittaavat siihen, että tietyt työt tehtiin aina tietyssä osassa asuinpaikkaa. Esimerkiksi kivensirpaleet löytyvät tietystä pesäkkeestä, joka merkitsee kivisepän työskentelypaikkaa. Kiven työstötaito oli välttämätön jokaiselle – oli pystyttävä tunnistamaan kivilajit, mikä sopi mihinkin tarkoitukseen. Aineksen piti olla mahdollisimman vaivattomasti työstettävää, mutta silti lujaa ja kestävää. 

Metsästys ei tuottanut pelkästään ravintoa, vaan paljon muitakin elämiselle välttämättömiä tarvikkeita. Saalis käytettiin tarkoin hyödyksi: luu, sarvi, nahka, jänteet, lähes kaikki kelpasi johonkin. 

Nahat käytettiin kodan katteeksi ja vaatteisiin. Nahkojen nylkyvälineinä olivat mahdollisesti tasataltat.  Vaatteet valmistettiin luultavasti pelkästään nahasta. Kivikauden lopulla on viitteitä nokkoskuidun käytöstä, mutta varmuutta sen käytöstä vaatteissa ei ole.  Luuneuloja ja luu- ja kivinaskaleita on käytetty luultavasti ompeluun ja ompeleena lienee käytetty eläinten jänteitä.21 

Kuva: Kivikauden asumus. Etelä-Pohjanmaan steinerkoulun Pedanet materiaalit 26