8. Taipaleen kartano
Taipaleen kartano on yksi vanhimpia Kruununkartanoita Karjalassa. Vuonna 2010 tehdyssä arkeologisessa tutkimuksessa alueelta ei löytynyt esihistoriallista esineistöä, mutta runsaasti merkkejä 1500-luvulta. Ensimmäinen kirjallinen maininta silloin nimismiehen asunnoksi määrätystä kartanosta on vuodelta 1546. Kuningas Kustaa Vaasan aikana (1523–1560) rakennus toimi kuninkaankartanona ja voudin residenssinä. Ensimmäisiä tiedossa olevia asukkaita olivat 1550-luvulla vouti Matti Matinpoika ja Jaakko Henrikinpoika Hästesko sekä vuodesta 1562 vouti Matti Antinpoika. Kuningas Juhana III määräsi kartanon perustamansa itsenäisen seurakunnan kirkkoherran pappilaksi vuonna 1571.1
Rakennus on palanut ainakin vuosina 1694, 1720, 1746, 1778, 1797.
Kuva: Taipaleen kartano 2025. Taipalsaaren kunta.
Kuningas Kustaa Vaasan kuninkaankartano ja hallinnolliset uudistukset
Kartanoiksi nimitettiin kruunun, rälssin tai aatelin omistamia suurtiloja. Kuningas Kustaa Vaasa (1523–1560) halusi nimiinsä isoja kartanoita, jotka nimittivät kuninkaankartanoiksi tehdäkseen nimensä ja mahtinsa tiettäväksi kansalaisilleen, käyttääkseen kartanoita hallintokeskuksina ja sotaväkensä tukikohtina sekä muodostaakseen niistä mallina toimivia maataloustiloja.2
”Kuninkaankartanoiksi nimetyt kruunun omistamat tilat kuuluivat Ruotsin hallintojärjestelmään keskiajalta 1700-luvulle. Kartanonvoudeilla oli maataloudesta vastaamisen ohella myös joitain oikeudellisia tehtäviä, kuten verojen ja sakkojen keruu. Kuninkaankartanoiden tuotto pysyi läpi keskiajan yhtenä kuninkaan tärkeimmistä tulonlähteistä. Kuninkaankartanot sijoitettiin aina hyvien maa- ja vesikulkureittien yhteyteen. Kuninkaankartanoiden perustamisen seurauksena niiden ympäristössä autioitui tiloja ja kokonaisia kyliä.”3
“Kruunun hallintotoimien lisääntyessä ja väestön lisääntyessä syntyi tarve pienempien hallintoyksiköiden perustamiseen. Näin muodostettiin Lappeen ja Taipaleen hallintopitäjät. Taipaleen hallintopitäjä syntyi siis ennen Taipaleen seurakuntaa, jota kohta alun pitäen ruvettiin nimittämään Taipalsaareksi (Taipaleen saari).”2
Keskiajalla paikallishallinnosta olivat huolehtineet linnaläänien linnanvoudit (linnanisännät) apunaan kihlakunnanvoudit ja kirjurit tärkeimpänä tehtävänään verosuoritusten keruu. Kuningas Kustaa Vaasan toimeenpanemien hallinnon uudistusten myötä laajat linnaläänit jaettiin pienempiin kihlakuntiin ja voutien määrä kolminkertaistui. Hallintopitäjä taas oli paikallinen itsehallinnon yksikkö, jonka virkamiehiä olivat voutien lisäksi nimismiehet. Nimismiehet olivat aluksi talonpoikien keskuudestaan valitsemia luottamusmiehiä, 1600-luvulla aatelisia. Uudistus liittyi ennen kaikkea verotuksen kiristymiseen, ennen kaikkea talonpoikien maan verotuksen tehostamiseen.4
Kuva: Juhana III:n lahjakirja. Taipalsaari - pitäjä Saimaan sylissä, Pentti Jurvanen.
Taipaleen kartanon historia pappilana ja yksityiskotina
Kirkkoherran etuihin kuului pappila maineen ja mantuineen. Taipaleen kartanopappila oli suuri maatila. “Kun Taipalsaarella suoritettiin maanmittaukset Isojakoa varten vuosina 1821 ja 1822 pappilan tiluksiin kuului kirkonkylään ja Jauhialaan rajoittuva Pappilanniemi, Kuivaketveleen saari, Kuivisaari ja Teivonsaari. Laajoilla alueilla oli vaihteleva määrä torppia. “5
Kuva: Pappila 1950-luvulla. Veljekset Karhumäki OY, valokuvaaja 1950–1955. Lappeenrannan museot.