2. Metelivuori

Kuvat: Metelinvuori kuvat SKS, Taipalsaari 1911 Taipalsaaren Metelivuori - Hiidet.fi 

Taipalsaaren mantereella, Kutilan lahden rannalla, on suuri kallio, jonka nimi on Metelivuori. Perimätiedon mukaan olisi tällä kalliolla ollut pakanuuden aikoina uhripaikka. Kalliolla on vielä nähtävänä kahden aivan vierekkäin seisoneen hongan kannot. Nämä hongat kaadettiin noin parikymmentä vuotta sitten ja mainittiin niitten olleen ikivanhoja. Niitä nimitettiin “kellohongiksi” ja muistotaru tietää niitten välistä ennen muinoin riippuneen kellon, jolla kansaa kutsuttiin kokoon.12 

Kerrotaan että saman Kutilan lahden toisella puolella ovat “kirkon portaat”, kolme toinen toistaan korkeampaa kallion nyppylää. Kansan muistotaru kertoo, että korkeimmalla nyppylällä on pappi ennen muinoin sotien ja vainojen aikana pitänyt seudun kansalle jumalanpalveluksia. Mahdollisesti Metelivuoren kellohonkapari on kellollaan kutsunut kansaa näihin jumalanpalveluksiin.67 

Vanhalla kansalla voidaan sanoa olleen kolme pyhää paikkaa: kirkko, sauna ja pyhät luonnonpaikat. Pyhät luonnonpaikat ovat kansanperinteen tuntemia pitäjän, kylän, talon tai suvun luonnontilaisia uhripaikkoja. Suomesta tunnetaan lukematon määrä tällaisia paikkoja: pyhiä puita, kiviä, mäkiä ja kallioita ja lähteitä.13 

Erilaisia pyhiä luonnonpaikkoja yhdistää kansanomainen käsitys niiden pyhyydestä ja kohtalonyhteydestä ihmisten elämään. Luonnonkohteita pidettiin elävinä, ne hallitsivat ympäristöä ja niissä ajateltiin olevan tuonpuoleista voimaa, »väkeä». Ihmiset pyrkivät yhteyteen paikan kanssa esimerkiksi uhrilahjoja tuomalla. Pyhillä paikoilla on myös rukoiltu ja parannettu sairaita. 13 

Pyhät luonnonpaikat eivät kuulu ainoastaan tuhansien vuosien taakse tai esikristilliseen muinaisuuteen – vanha kansa on tuntenut uhripaikkoja vielä 1900-luvulla. Jokainen suomalainen voi nykyisinkin osaltaan edistää perinteisten pyhien luonnonpaikkojen säilymistä ja suojelua sekä pitää paikkoihin liittyvää perimätietoa elävänä. 13